Alhainen syntymäpaino altistaa diabetekselle ja masennukselle
Kakkostyypin diabetesta sairastavilla on enemmän masennusoireita terveisiin verrattuna.
Tämä käy ilmi LL Maria Paile-Hyvärisen väitöstutkimuksesta ("Depression and Cognition in Type 2 Diabetes from a Life Course Perspective"), joka tarkastetaan Helsingin yliopistossa 25. maaliskuuta.
– Lääkäreiden kannattaa pitää mielessä masennuksen ja diabeteksen välinen yhteisesiintyminen, Paile-Hyvärinen huomauttaa.
Tutkimuksessa todettiin myös, että hoidettaessa masentuneita diabeetikoita paroksetiinilla ei saatu pitkäaikaista hyötyä sokeritasapainoon.
Pienipainoisuus on vakava riskitekijä
Sekä masennus, että diabeetikoilla yleisesti esiintyvä kognitiivinen alenema, ovat yleisempiä pienipainoisina syntyneillä. Pienipainoisuus on yksi tyypin 2 diabeteksen komplikaatioita muokkaava riskitekijä.
Tyypin 2 diabeteksen, masennuksen ja kognitiivisen toiminnan on kaikkien todettu olevan yhteydessä alhaiseen syntymäpainoon. Masennus on eräs diabeteksen yleinen liitännäissairaus, joka voi ilmaantua diabeteksen seurauksena, mutta se voi myös olla diabeteksen riskitekijä. Masennuksen ja sokerinsietokyvyn välillä on todettu olevan yhteys, ja masennuksen hoitaminen saattaa parantaa psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi myös sokeritasapainoa.
Masennusoireita oli lähes joka neljännellä diabeetikolla. Sen sijaan normaalin sokerinsietokyvyn omaavilla ihmisillä masennusta oli noin 17 prosentilla. Paile-Hyvärisen mukaan yhteys tyypin 2 diabeteksen ja masennuksen välillä saattoi välittyä sepelvaltimotaudin kautta. Lisäksi havaittiin, että alhainen syntymäpaino (alle 2,5 kg) muokkaa diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja masennuksen yhteyttä.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joilla oli ennestään tiedossa oleva diabetes, oli usealla kognitiivisella osa-alueella heikompi suorituskyky verrattuna niihin, joilla oli normaali sokerinsietokyky. Tämäkin yhteys oli voimakkaampi pienipainoisina syntyneillä.
Ulla Järvi
Kuva: Pixmac
