Kansallinen allergiaohjelma on hiljalleen muuttanut ajattelutapoja, kertovat lääkärit. Vanhempien tietoisuus uusista suosituksista tosin tulee hiukan jälkijunassa.

Kansallinen allergiaohjelma lanseerattiin kolme vuotta sitten. Vuoteen 2018 ulottuvan ohjelman ydinajatus on se, että vakavat allergia- ja astmaongelmat tulee hoitaa entistä paremmin, mutta lieviin oireisiin ei pidä kiinnittää liikaa huomiota.

Tavoitteena on parantaa väestön sietokykyä ja vähentää allergeenien tarpeetonta välttämistä. Se vaatii selvän asennemuutoksen, ohjelma julistaa.

Ajattelutapa onkin pikkuhiljaa alkanut muuttua, kentältä kerrotaan. Siihen on auttanut runsas ja monipuolinen koulutus, jota lasten ja vanhempien kanssa työskentelevät lääkärit ovat saaneet. Vanhempien tietoisuus uusista allergiasuosituksista tulee lääkärien mukaan hiukan jälkijunassa.

- Vanhemmat hämmästelevät usein sitä, että kalaa ja kananmunaa saa antaa vauvalle jo 6 kuukauden iässä ja että vehnään voi totutella yhtä aikaa muiden viljojen kanssa, terveyskeskuslääkäri

Anneli Ignatius

Helsingin terveyskeskuksesta kertoo.

Neuvolalääkärinä toimivan Ignatiuksen tuntuman mukaan noin puolet pienten lasten vanhemmista tarkkailee jälkikasvuaan allergioiden pelossa ja epäilee herkästi sairautta.

- Toisaalta kyllä myös uskomme, jos perhe kokee tietyn ruoka-aineen aiheuttavan reaktioita. Neuvomme vähentämään sen käyttöä ja katsomaan, väheneekö oireilu.

Neuvoloissa ei enää kirjoiteta päiväkoteihin todistusta vältettävästä ruoka-aineesta vanhempien toivomuksesta.

- Nykyohjeiden mukaan neuvolahoitaja ei koskaan kirjoita todistusta allergian takia vältettävistä ruoka-aineista, vaan sen kirjoittaa erikoislääkäri. Tällä pyritään välttämään turhia välttämisdieettejä, vastuuterveydenhoitaja

Pia Laaksonen

helsinkiläisestä Vuosaaren neuvolasta vahvistaa.

Lastenneuvola- ja koululääkärinä toimiva

Päivi Hiltula

Härkätien kuntayhtymästä kertoo, että Liedossa terveydenhoitajat ja lääkärit ovat tehneet suunnitelmallista työtä saadakseen purettua lapsilta vanhoja, päälle jääneitä välttämisruokavalioita.

Vanhemmat tahtovat testejä

Lastenneuvolalääkärinä Porvoossa työskentelevä

Merja Aatola

toteaa, että vanhemmat kyselevät paljon allergiatestien perään epäillessään ruoka-allergioita lapsillaan.

- Kerron heille, että lasten allergian Käypä hoito -suositus ja koko Suomessa noudatettava allergiaohjelma suosittaa vahvistamaan sietokykyä. Vanhemmat kyllä hyväksyvät ja ymmärtävät asian. He voivat toki selvitellä oireita privaattivastaanotoilla. Kerron, että sekään ei aina ole lapsen edun mukaista, sillä jos vanhemmat tulkitsevat testitulokset väärin, se voi johtaa turhiin välttämisdieetteihin, Aatola sanoo.

Samaa mieltä on lastenallergologian dosentti

Merja Kajosaari

, joka pitää vastaanottoa HUS:n Lastenklinikan lisäksi yksityisellä lääkäriasemalla.

- Vanhemmat tuntuvan tulkitsevan monia oireita ruoka-aineallergiaksi ja toivovat saavansa selvyyden testien avulla. Kerron, etteivät testit ole sataprosenttisen varmoja kumpaankaan suuntaan, Kajosaari sanoo.

Hänen mukaansa moni lapsi saattaa noudattaa yksilöllistä ruokavaliota aivan turhaan.

- Valitettavasti on paljon perheitä, joiden elämä pyörii liikaa ruoka-aineiden ympärillä. Tähän ilmiöön tarvittaisiin suunnanmuutos, Kajosaari painottaa.

Siirtymävaihe vanhoista käytännöistä uusiin suosituksiin vie oman aikansa. Jotkut asiat kuitenkin ovat ja pysyvät, kuten Anneli Ignatius muistuttaa.

- Kehotan vanhempia käyttämään yksinkertaista hyvinvointimittaria: jos lapsi syö ja kasvaa sekä näyttää useimmiten tyytyväiseltä, asiat ovat kunnossa.

Ignatius kannustaa allergisten lasten vanhempia katsomaan kokonaiskuvaa kauempaa ja positiivisessa valossa. Atopia tai astma eivät koskaan katoa, mutta hyvällä hoidolla sen kanssa voi elää täyttä elämää.

Lasten allergia saa uudet hoito-ohjeet

Kansallisen allergiaohjelman laatinut työryhmä on koonnut lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle yksityiskohtaiset ohjeet lasten allergioista. Lääkärilehden haastattelemat lasten parissa työskentelevät lääkärit lukivat ohjeet ennen niiden julkistamista. He kertovat ottavansa ohjeet ilolla vastaan ja arvioivat ne erinomaisiksi.

Päivi Hiltula Härkätien terveyskeskuksesta kehuu ohjeistusta selkeäksi ja informatiiviseksi paketiksi. Muun muassa ohjeet ruoka-allergiasta ja yhteenveto pienen lapsen astmasta ilahduttavat häntä.

- Myös ohje siitä, että ristikkäisallergian takia koivuallergiselle lapselle ei pidä määrätä erityistä ruokavaliota, vaan lapsi voi itse koulussa jättää syömättä oireita aiheuttavia ruoka-aineita, on yksiselitteinen, Hiltula kiittelee.

Hän pitää tärkeänä sitä, että ohjeissa on nostettu esiin homevasta-ainemääritysten epäluotettavuus. Lisäksi Hiltula arvostaa sitä, että ohjeissa on käsitelty yläkoululaisten parissa tärkeä ammatinvalintakysymys.

Porvoon terveyskeskuksen allergiavastaava

Merja Aatola

kuuluu myös Porvoon sairaanhoitopiirin alueelliseen allergiatyöryhmään. Hän on iloinen siitä, että ruokavalio- ja imetyssuositukset ovat muuttuneet joustavampaan suuntaan. Näin ei syyllistetä äitejä, jos imetys ei jostain syystä onnistu.

- On myös hyvä, ettei IgE-testausta suositella tehtäväksi terveyskeskuksessa, sillä tulosten tulkinta vaatii allergologin perehtyneisyyttä. Lisäksi uusi maitosiedätyshoito kuulostaa kiinnostavalta.

Aatola löytää ohjeista myös pieniä muutostoiveita. Hän kaipaisi muun muassa mainintaa siitä, että mikään testi ei selvitä mahdolliseen koira-allergiaan sairastumista sekä paria esimerkkiä raskaudenaikaisen tupakoinnin aiheuttamista ongelmista.

- Olisi myös hyvä, jos paikalliskortisonivoiteiden käytöstä saisi tarkemmat ohjeet. Vanhemmat kysyvät usein ihon rasvausohjeita, niihin olisi mukava voida vinkata jokin nettiosoite, Aatola ehdottaa.

Yhdenmukaisuutta käytäntöihin

HYKS:n lastenklinikalla työskentelevälle

Merja Kajosaarelle

ohjeiden sisältö on tuttua. Hän toivoisi ohjeistukseen tupakoinnin haitallisuuden tiukempaa painottamista. Vaikka vanhemmat eivät tupakoisi sisätiloissa, vaatteisiin, iholle ja hiuksiin tarttuneet haitta-aineet voivat vaikuttaa pienen lapsen immuunipuolustukseen.

- Tutkimukset vahvistavat myös, että tupakoivien vanhempien lapset sairastavat enemmän hengitystieinfektioita ja joutuvat niiden vuoksi selvästi useammin sairaalahoitoon kuin tupakoimattomien vanhempien lapset, Kajosaari korostaa.

Anneli Ignatius Helsingin terveyskeskuksesta toivoo, että lasten allergian hoito-ohjeiden myötä kaikkien toimijoiden käytännöt yhdenmukaistuisivat muun muassa imetyksen kohdalla.

- Toisissa synnytyssairaaloissa painotetaan ensimmäisen vuorokauden imetyksen tärkeyttä lapsen bakteeriflooran muodostumisessa, ja tarvittaessa käytetään äidinmaitopankkia. Toiset käyttävät herkästi vastiketta. Tuolloin neuvolassa on enää hyvin vaikea herättää imetysmyönteisyyttä, Ignatius vertaa.

Hän painottaa, että imetys tapahtuu kuitenkin aina äidin toiveiden mukaan.

Ignatius toivoo, että Astma- ja allergialiitto kampanjoisi uusia allergiaohjeita näkyvästi myös suuren yleisön tietoisuuteen. Kajosaari muistuttaa, että lääkärien, hoitajien ja neuvolan lisäksi päiväkotien henkilökunta tarvitsee oman ohjeistuksensa.

Fakta

Lääkärilehti julkaisee ohjeet

Uudet ohjeet lasten allergioiden ehkäisystä, diagnosoinnista ja hoidosta julkaistaan Lääkärilehden pdf-liitteenä. Ohjeet on laatinut lastenlääkäri yhdistyksen allergia jaoston työryhmä.

Yleisimpiä lasten allergioita käsittelevät ohjeet on suunnattu neuvoloihin ja kouluihin. Niiden tarkoituksena on yhden mukaistaa neuvonta- ja hoito käytäntöjä.

Painettuja ohjeita jaetaan Kansallista allergiaohjelmaa jalkauttavissa koulutustilaisuuksissa, joihin on tähän mennessä osallistunut 5 700 terveydenhuollon ammattilaista. Päiväkotien henkilökunnalle tullaan järjestämään omaa koulutusta.

Vuoteen 2018 jatkuvista koulutuksista vastaa kansanterveysjärjestö Filha ry.

Liitteen voi lukea osoitteessa www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 18/2011.

Lue myös pääkirjoitus s. 1459 ja juttu s. 1498-500.