1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Alkoholia juodaan jo lähes 9 litraa
Ajan­kohtai­sta 6/1999 vsk 54 s. 675

Alkoholia juodaan jo lähes 9 litraa

Virallisesti tilastoidun, 100-prosenttiseksi muutetun alkoholin kulutus asukasta kohden oli seitsemän litraa vuonna 1998. Tilastoimattoman alkoholin määrä oli arviolta 1,9 litraa, joten kokonaiskulutus lähenee yhdeksää litraa asukasta kohden. Alueellisesti alkoholin kulutus on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin.

Suomen liityttyä EU:hun on tilastoimattoman alkoholin kulutus ollut voimakkaassa kasvussa, koska verottoman matkustajatuonnin määriä lisättiin ja turistituomisilta poistettiin aluksi aikarajat, jotka sitten jouduttiin ottamaan uudelleen käyttöön kolmansiin maihin suuntautuvilla matkoilla.

Alkoholijuomista suosituin on olut, jonka osuus kokonaiskulutuksesta on noin puolet, vaikka viime kesän sateiset säät vaikuttivat jopa myyntiä hieman vähentävästi. Väkevien alkoholijuomien osuus on noin neljäsosa ja loput on viinejä, siidereitä ja long drink -juomia. Lapissa väkevien alkoholijuomien kulutus asukasta kohden oli suurempaa kuin muualla maassa, Uudellamaalla viinien ja Päijät-Hämeessä oluiden. Alkoholia ostetaan nyt elintarvikeliikkeistä lähes yhtä paljon kuin Alkon myymälöistä, eli noin 40 % kummastakin. Loput 20 % myydään ravintoloissa. Elintarvikeliikkeiden osuus myynnistä on viime vuosina kasvanut eniten, luvussa ovat mukana elintarvikeliikkeiden lisäksi huoltoasemilta ja kioskeista myytävä alkoholi. Viime vuoden kasvu oli lähes viisi prosenttia.

- Alkoholin helpompi saatavuus erityisesti maaseudulla on lisännyt kulutusta. Sen lisäksi, että ennenkin alkoholia käyttäneet juovat nyt yhä enemmän, on mukaan tullut uusia kuluttajaryhmiä. Naiset, joiden suhtautuminen alkoholin käyttöön saattoi ennen olla hyvinkin pidättyväistä, käyttävät nykyään alkoholia. Myös yhä nuoremmat ikäluokat ovat alkaneet juoda, toteaa kehittämispäällikkö Ritva Hein Stakesista.

Lue myös

- Erityisesti asenteiden muuttuminen sallivammaksi alkoholia kohtaan on mahdollistanut sen, että nuorten on helppo saada alkoholia, sanoo Hein.

Kasvava alkoholijuomien kulutus näkyy haittoina sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvuna. Ennakkotietojen mukaan pahoinpitelyrikosten määrä lisääntyi viime vuonna 2,8 prosenttia ja rattijuopumustapausten määrä 2 prosenttia. Päihtymyksen takia säilöön otettujen määrä lisääntyi, ja kasvu oli peräti 9 prosenttia. Väkivaltarikoksia tehdään eniten Uudellamaalla ja rattijuopuneita tavataan autokantaan suhteutettuna eniten Pohjois-Savossa ja Lapissa. Terveyspalveluja kuormittava alkoholisairastavuus on suurinta Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Korona tyhjensi luentosalit

Periaatteessa kaikki on muuttunut, kertoo Lauri Salaja.

Ajassa
”Vastaamon tietomurto on herätys terveydenhuollolle”

Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.

Ajassa
Lääkärilehti voi myöhästyä

Lääkärilehden postitus myöhästyi keskiviikkona.

Kolumni
Osaamattomuuden ylistys

Kukaan ei osaa, eikä voi osata kaikkea, kirjoittaa Miila Halonen.

Pääkirjoitus
Kollegiaalisuus ulottuu myös verkkoon

Kollegiaalisuusohjeet velvoittavat meitä käyttäytymään toisiamme kohtaan asiallisesti, kirjoittaa Jan Schugk.

Ajassa
Viikko täyttyi etäluennoista ja kloonauksesta

Lääkärilehti seuraa Ronja Vaaraman ­lääketieteen opintoja.