Allergia kansantautina
Heinänuha oli 1800-luvun alkupuolella niin harvinainen, että lontoolaiselta lääkäriltä John Bostockilta meni yhdeksän vuotta 28 tapauksen löytämiseen. Nykyään saman määrän löytää hetkessä muutamasta koululuokasta. Tämä ylilääkäri Tari Haahtelan kertoma esimerkki allergia-ajan lyhyestä historiasta pelkistää taustan Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian konsensuskokoukselle Allerginen kansa.
Allergioiden yleistyminen on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa ja ne ovat jo väestön yleisin sairausryhmä. Suomessa Kelan väestötutkimusten mukaan astmaa pitkäaikaissairautena sairastavien aikuisten osuus on nelinkertaistunut 1960- ja 70-luvulta vuoteen 1996. Nuorten terveystapatutkimuksen aineistoissa astman ja allergisen nuhan esiintyvyys kaksinkertaistui 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun.
Tuore lasten allergioita kartoittanut kansainvälinen tutkimus ja toinen, nuoriin aikuisiin kohdistunut tutkimus osoittivat suomalaisten sairastavan astmaa ja allergista nuhaa suurin piirtein yhtä yleisesti kuin muut länsieurooppalaiset. Sen sijaan atooppisen ihottuman oireita raportoitiin Suomessa, samoin kuin Ruotsissa, selvästi yleisemmin kuin muissa maissa.
Tutkimukset ovat osoittaneet kiistatta, että geeneillä on tärkeä osuus sen säätelyssä, kuka saa allergisia oireita tai astman. Tarja Laitisen ym. tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan lapsen astmariski kasvoi nelinkertaiseksi, jos jommallakummalla vanhemmista oli astma. Arviot perimän suhteellisesta osuudesta kuitenkin vaihtelevat. Tiedot sairastumista ennustavista geeneistä ovat myös edelleen vain alustavia, sillä ehdokkaita on esitetty useita mutta havainnot niistä eivät ole yhteneviä.
Se kuitenkin on selvää, ettei allergioiden ja astman nopea lisääntyminen voi johtua perimän muutoksista. Suomen Genomikeskuksen johtaja Juha Kere piti sen sijaan käyttökelpoisena lähtökohtana ajatusta, että nykyiset allergiageenit ovat yleisesti esiintyviä immuunijärjestelmän taustatekijöitä, joista on toisenlaisissa oloissa ollut ihmiselle hyötyä mutta jotka nykyisissä, nopeasti muuttuneissa ympäristöolosuhteissa ilmenevät ei-toivottuina reaktioina.
Infektiopaineen muutos on ollut paljon esillä allergian yleistymisen mahdollisena taustasyynä. Kemikaalialtisteiden tulva, ravinnon, elämäntapojen ja ilmanlaadun muutokset ovat muita asiaan vaikuttaneita ympäristömuutoksia; näitä on pohdittu paljon mm. selityksenä allergisten länsisaksalaisten selvään yleisyyteen verrattuna itäsaksalaisiin. Esiintyvyyden eroja ei kuitenkaan nykyisellä tutkimusnäytöllä aina kyetä selittämään: esimerkiksi Pohjoismaissa astma ovat yleisempää kuin Puolassa, jossa kuitenkin sekä ilmansaasteille että tupakansavulle altistuminen on suurempaa.
Eräät infektiot näyttävät vaikuttavan allergiaa ehkäisevästi, ja näiden infektioiden väheneminen osuu yksiin atooppisen allergian lisääntymisen kanssa. Esimerkiksi tuberkuloosi ja tuhkarokko ovat rokotusten myötä vähentyneet länsimaissa lähes olemattomiin, ja allergioiden lisääntyminen voi olla tämän parantuneen infektiosuojan hinta. Toisaalta rokotuksilla saatu hyöty yleisvaarallisten tautien torjunnassa niin suuri, ettei allergioiden ehkäisy sen kustannuksella ole mahdollista.
Allergian puhkeamisen ennustamiseen kliinisessä työssä ei mitään markkeria ole eikä myöskään primaariprevention keinoja, ainakaan toistaiseksi. Kuten professori Bengt Björkstén Linköpingin yliopistosta totesi: tarvitaan genotyyppi ja altisteet. Allergeenien välttäminen ei kuitenkaan asiaa ratkaise, eivätkä tuoreet tutkimustiedot tue tällaisia suosituksia primaaripreventioksi.
- Ainoa ohje, jonka voin tällä hetkellä antaa, on tupakansavualtistuksen välttäminen, ja sen ohjeen annan kaikille perheille. Ruokavalion merkitys on niin marginaalinen, ettei siihen kannata satsata. Jos perheessä on allergiariski, lemmikkieläimiä ei kannata ottaa, koska niistä luopuminen on niin vaikeaa, jos allergia puhkeaa, mutta lemmikin tappamiseen allergian ehkäisykeinoja ei ole perusteita, totesi professori Björkstén.
Sen sijaan sekundaaripreventiossa allergeenien välttäminen on kiistatta tärkeää. Myös siedätyshoidon on osoitettu estävän astman kehittymistä allergista nuhaa sairastaville. LKT Erkka Valovirran tuoreet tutkimustulokset allergista nuhaa sairastavista turkulaislapsista kertovat samaa. Siedätyshoidon aloittaminen on aina erikoislääkärin harkittava riittävien tutkimusten jälkeen.
Tulevaisuudessa allergioiden ehkäisyyn saadaan ehkä immunologisten tutkimusten pohjalta uusia mahdollisuuksia. Atooppisten henkilöiden korostunut Th2-immuunivaste ja sen myötä erilainen sytokiiniprofiili ovat yksi vaikutuskohde, mahdollisesti rokotuksille. Ero Th1- ja Th2-tyyppisen vasteen korostumisessa kehittyy jo pikkulapsilla, ehkä jo 2 vuoden ikäisillä. Infektioiden merkitys näkyy myös siinä, että ne siirtävät immuunivastetta Th1-suuntaan, totesi professori Bengt Björkstén. Suoliston mikrobiflooran muuntaminen on hänen mukaansa myös kiinnostava tutkimuslinja. Esimerkiksi ruotsalaisten ja virolaisten lasten suolistobakteereissa on selvä ero siten, että laktobasillit ovat virolaisilla yleisempiä ja Clostridium difficile selvästi harvinaisempi; ruotsalaislapsilla taas on allergioita selvästi enemmän.
Allergian esiintyvyyslukuja Suomessa.
Aikuiset Nuoret
% %
Allerginen nuha 15-20 20-25
Astma 2-6 5-7
Hengityksen vinkuna 5-10 13-20
Atooppinen ihottuma 2-5 15-19
Kosketusallergia 15 2-20
Ruoka-allergia 1-2 10 (alle 6 v)
