Rajoitettukin ydinsota esimerkiksi Intian ja Pakistanin välillä kylmentäisi ilmastoa koko maapallolla ja aiheuttaisi nälänhädän. Maailman viljavarastot riittävät nyt vain 49 päiväksi, joten alueellisesti rajoittunutkin ydinsota vaikuttaisi nopeasti ja dramaattisesti väestöjen ravitsemukseen.

Ydinsodan ilmastovaikutuksia arvioitiin Lontoossa kongressissa, jonka järjestivät Lääkärien kansainvälinen ydinsodan vastainen liike (International Physicians for the Prevention of Nuclear War) ja Royal Society of Medicine.

Kongressissa esitetyt laskelmat perustuvat oletukseen, että rajoitetussa ydinsodassa käytettäisiin noin sataa samankokoista ydinpommia kuin pudotettiin Hiroshimaan ja pommitusten kohteina olisi noin sata Intian ja Pakistanin suurinta kaupunkia. Välittömiä kuolonuhreja olisi parikymmentä miljoonaa, ja laajat alueet muuttuisivat asuinkelvottomiksi radioaktiivisen laskeuman vuoksi.

- Lämpötila manneralueilla viilenisi jopa useilla asteilla kymmeneksi vuodeksi, arvioi meteorologian professori

Alan Robock

.

Megakaupunkien pommitukset aiheuttaisivat hänen mukaansa tulimyrskyjä ja valtavia määriä savua ja nokea. Hiukkaset nousisivat stratosfääriin, josta sade ei niitä enää huuhtoisi alas. Hiukkaspilvi leviäisi nopeasti yli koko maapallon himmentäen auringonvalon. Myös otsonikerros vaurioituisi.

Ilmaston kylmenemisestä seuraisi kasvukauden lyheneminen monin paikoin 10-30 päivällä ja halla yleistyisi. Tämä heikentäisi viljelymahdollisuuksia laajoilla alueilla, myös Suomessa. Ruoan hinta nousisi pilviin eikä ruokaa yksinkertaisesti riittäisi kaikille. Päivystyslääketieteen spesialistin

Ira Heftlandin

mukaan nälänhädän kuolonuhreja saattaisi olla jopa miljardi.

Ydinsodan uhka on vähentynyt kylmän sodan ajoista ja maailman ydinasevarastot ovat pienentyneet kolmannekseen, joten on selvää, että tällaisen kauhuskenaarion todennäköisyys on pieni. Ydinasevaltioiden määrä on kuitenkin kasvanut ja alueellisen ydinsodan riski on yhä jäljellä.