Aluesairaaloiden valittava tulevaisuuden hallintomallinsa

Monessa Suomen aluesairaalassa pohditaan parhaillaan uutta liittoa. Kansallinen terveysprojekti on määritellyt tulevaisuudessa aluesairaaloille kahden hallintomallin vaihtoehdot; joko osaksi keskussairaalaa tai uuteen yhtymään perusterveydenhuollon kanssa. Sairaanhoitopiirissä valta keskittyy keskussairaalaan, terveydenhuollon kuntayhtymässä valta jää paikallistasolle.

Erikoissairaanhoidossa ei nykyisin kiistellä vain rahasta ja sen puutteesta; kiistakapulana on myös valta. Kuka käyttää sairaaloiden valtaa ja missä. Kansallisessa terveysprojektissa aluesairaalat on asetettu tavallaan kahden tien risteykseen. Moottoritietä huristellaan keskussairaalaan, jolloin aluesairaalasta tulee käytännössä keskussairaalan yksikkö. Toinen tie vie terveyskeskuksen pihaan, jolloin aluesairaala ja terveyskeskus muodostavat yhteisen terveydenhuoltoalueen, terveydenhuollon kuntayhtymän.

- Nämä ovat ne vaihtoehdot, joiden välillä paikallisten päättäjien on ennemmin tai myöhemmin valittava. Kokemuksia on eri puolelta Suomea jo saatu, ja molemmista löytyy hyvää ja huonoa, toteaa Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto. Ministeriö ei tule sanelemaan, miten asiat kunnissa pitää järjestää. Sen arvovaltaa on kuitenkin eräin paikoin pyritty käyttämään hyödyksi silloin, kun kuntapäättäjien on vaikea tehdä valintaansa.

Markku Lehto oli mm. viime viikolla Salossa selvittelemässä vaihtoehtoja. Salon seudun sairaala kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin, joka tiivistäisi aluesairaalan yhteyttä Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Salon seudulla on kuitenkin suunniteltu sairaalan liittoa terveyskeskuksen jo vuosikaudet ja selvityksiäkin on tehty useita. Vain uskallusta tehdä ratkaiseva päätös näyttää puuttuvan.

Ongelmallista seudulla on pienten kuntien suuri määrä, jolloin yhteistä linjaa on vaikea löytää. Salon seudun terveyskeskuksen alue on lisäksi pienempi kuin aluesairaalan, mikä osaltaan vaikeuttaa päätöksentekoa, sillä alueen pienemmät terveyskeskukset haluaisivat säilyttää itsenäisyytensä.

Salon seudulla päätöksentekoa kiperöittää myös se, ettei keskusteluyhteyttä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johdon ja uutta terveysyhtymää puuhaavien kuntapäättäjien välillä voi kuvata kovinkaan lämpimäksi. Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén on todennut huolestuneisuutensa seudun potilaiden hoidon tulevaisuudesta, jos irtautuminen piiristä tapahtuu hallinnon, eikä toiminnan ehdoilla. Irtautumishanketta ajavat taas ovat närkästyneinä huomauttaneet Lindénin puuttuvan kunnalliseen itsehallintoon ja katsoneet tämän hankaloittavan kriittisellä asenteellaan irtaumista edeltäviä käytännön järjestelyitä.

Terveydenhuollon kuntayhtymä-hankkeelle ollaankin nyt palkkaamassa projektipäällikköä, jonka ensimmäisiä tehtäviä lienee sopuisamman keskusteluyhteyden hakeminen sairaanhoitopiirin ja seudun kuntapäättäjien välille.

Kansliapäällikkö Markku Lehto on selvästi kiusaantunut jouduttuaan Salon seudulla "taistelevien metsojen" väliin.

- Takavuosina valtio tuli ratkomaan riitoja ja tekemään pakkopäätöksiä, mutta se ei ole nykyajan hengen mukaista, Lehto toteaa. Hän sanoo, että ainut mahdollisuus pattitilanteissa on purkaa se keskusteluin auki paikallisesti. Riitainen ero ja kymmenen vuoden mökötys eivät voi toimia! Lehto hymähtää.

Terveyskuntayhtymän eduiksi Lehto mainitsee yhteisen johdon ja konsultaatioiden sujuvuuden yhtymän sisällä. Erilaisissa tarjouskilpailuissa yhtymästä tulee voimakkaampi yksikkö kuin yhdestä tai kahdesta pienestä kunnasta. Myös perusterveydenhuolto voi saada aiempaa paremmin rekrytoitua esimerkiksi lääkäreitä.

Kiinteä liitto keskussairaalaan taas merkitsee Lehdon mukaan yleensä työnjaon selkiytymistä piirin sairaaloiden kesken. Päällekkäisiä toimintoja ei pääse kasaantumaan liian pienelle alueelle.

- Olennaista on se, että kustannusten kurissapitämiseksi ja palvelun laadun takaamiseksi nykyistä terveyskeskusmäärää on liitoksilla pienennettävä. Aluesairaala-verkostosta puolestaan on karsittava päällekkäisiä toimintoja ja laadun takaamiseksi keskitettävä toimenpiteitä suurempiin yksiköihin, kansliapäällikkö Markku Lehto summaa.