Ylempi toimihenkilö toipuu mielenterveyshäiriöstä johtuvasta työkyvyttömyydestä useammin kuin työntekijä.

Ylempi toimihenkilö toipuu mielenterveyshäiriöstä johtuvasta työkyvyttömyydestä useammin kuin työntekijä.

Occupational & Environmental Medicine –lehdessä julkaistussa suomalaistutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa ammattiaseman yhteyttä koko sairastumisprosessiin: pitkän työkyvyttömyysjakson ilmaantumiseen, sairastumisen jälkeiseen työhön paluuseen ja sairauden uusiutumiseen. Tutkimuksessa selvisi, että työntekijäammateissa sairastuminen oli yleisempää, työhön paluu epätodennäköisempää ja sairaus uusiutui herkemmin kuin ylemmillä toimihenkilöillä.

– Tulos ei ollut samanlainen kaikissa diagnoosiryhmissä vaan ammattiaseman yhteys oli erityisen selvä vaikeammissa psykiatrisissa häiriöissä, sanoo tutkimuksesta vastannut tiimipäällikkö Marianna Virtanen Työterveyslaitoksen tiedotteen mukaan.

Työntekijäasemassa olleilla oli ylempiin toimihenkilöihin verrattuna 1,2-kertainen riski työkyvyttömyysjaksoon masennuksen takia, 1,4-kertainen riski ahdistuneisuushäiriön takia, 2,1-kertainen riski persoonallisuushäiriön takia, 3,8-kertainen riski skitsofrenian takia ja 2,5-kertainen riski päihdeongelman takia. Ammattiasemalla ei ollut merkitystä kaksisuuntaisen mielialahäiriön eikä voimakkaaseen stressiin tai vaikeaan elämäntapahtumaan liittyvän sopeutumishäiriön takia sairastumiselle.

Mielenterveyden häiriön takia työkyvyttömyysjaksolle jääneistä 62 % palasi työhön vuoden aikana. Ylemmistä ja alemmista toimihenkilöistä palasi työhön kaksi kolmasosaa, työntekijöistä 53 %. Masennuksen jälkeen 67 % ylemmistä toimihenkilöistä, 65 % alemmista toimihenkilöistä ja 54 % työtekijäammateissa olevista palasi töihin vuoden sisällä.

– Tutkimus osoittaa, että korkea ammattiasema antaa paremman suojan mielenterveyden häiriöstä johtuvalle vakavalle työkyvyttömyydelle kuin alempi ammattiasema. Korkeassa ammattiasemassa olevat toipuvat myös todennäköisemmin työkykyisiksi sairaudestaan, joten heillä on pienempi työkyvyttömyyden uhka. Syitä tähän on varmasti useita. Ne voivat liittyä esimerkiksi sairauden vakavuuteen, hoidon saamiseen ja työhön liittyviin tekijöihin, sanoo professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa seurattiin kymmenen kaupungin ja 21 sairaalan työntekijöiden työoloja ja terveyttä kysely- ja rekisteriaineistojen avulla. Tutkittavia oli kaikkiaan 141 917 ja seuranta-aika oli kuusi vuotta. Tutkimuksen teki Työterveyslaitos yhteistyössä Turun, Helsingin, Lontoon ja Harvardin yliopistojen sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Kuva: Pixmac