HUS:n uuden potilastietojärjestelmän halutaan muistuttavan tuttuja toimisto-ohjelmia.

Vähemmän klikkauksia, ­tehokkaampaa lääkärintyötä ja parempaa potilastur­valli­suutta. Näitä on luvassa, jos kaikki ­menee toivotulla tavalla HUS:n ja HYKS-kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Kauniainen) uuden potilastietojärjestelmän hankinnassa.

Hankintaa pohjustamaan pääsee iso joukko potilastietojärjestelmien käyttäjiä: lääkäreitä, hoitajia ja sosiaalipalveluiden edustajia.

– Ennen tietojärjestelmät on valittu ­aina teknologia edellä eikä käyttäjien tarpeita ja mielipiteitä ole kuunneltu. Nyt hankkeen johdossa on lääkäri, ja käyttäjiä otetaan jo tässä vaiheessa ­mukaan määrittelemään, mitä tieto­järjestelmältä tarvitaan, kertoo Apotti-hankkeen erikoissairaanhoidon projektipäällikkö, sisätautien erikoislääkäri Tinja Lääveri.

– Eri erikoisaloja edustavia lääkäreitä tulee olemaan mukana viitisenkymmentä. Syksyn aikana käytetään ainakin 20 kuukauden verran lääkärityöpanosta ja keväällä toinen mokoma, Lääveri ­kertoo.

Klikkauksia vähemmäksi

Järjestelmän hankinnassa kiinnitetään erityisesti huomiota käytettävyyteen. Klikkauksia ja niihin kuluvaa aikaa ­uskotaan saatavan vähemmäksi hyvällä yhteenvetonäkymällä.

– Käyttöliittymä pitää suunnitella niin, että kullakin näytöllä on ne tiedot, joita siinä tilanteessa tarvitaan ja ­että siirtyminen seuraavaan toimintoon vaatii mahdollisimman vähän klikkauksia, ICT-osuuden projektipäällikkö Mikko Rotonen kuvaa.

Käyttöliittymän halutaan myös muistuttavan yleisesti tuttuja toimisto-ohjelmistoja, jotta uuden opettelua olisi mahdollisimman vähän.

Nykytilanteessa lääkäri saattaa tavallisen vastaanoton aikana käyttää kolmea eri käyttöliittymää ja kolmen eri vuosikymmenen teknologiaa kirjatessaan ­potilaan tietoja ja tilatessaan laboratorio- ja röntgentutkimuksia.

Tavoitteena on hankkia potilastietojärjestelmä, jossa tämä onnistuisi yhdellä sisäänkirjautumisella.

Lisää turvallisuutta

Uuden potilastietojärjestelmän myötä samat tiedot ovat reaaliaikaisesti käy­tettävissä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä kaikissa ­alueen kunnissa.

– Tiedon reaaliaikainen saatavuus ­parantaa potilasturvallisuutta, Lääveri näkee.

Turvallisuuden uskotaan kohenevan ja lääkärin työn sujuvoituvan, kun järjestelmä muistuttaa muun muassa laboratoriotulosten tarkistamisesta.

– Järjestelmä antaa myös valmiiksi ­tiedon siitä, mitä eri hoitoprotokollien mukaan tällaisen potilaan tilanteessa yleensä tehdään. Lääkärin ei tarvitse muistaa asiaa ulkoa tai edes tarkistaa ­sitä tietokannasta, Lääveri kuvaa.

Tällä hetkellä arvioidaan, että uusi ­potilastietojärjestelmä tulisi kymmenessä vuodessa maksamaan 300–500 miljoonaa euroa. Eri tietotekniikkatoimittajilta saatujen vastausten perusteella ­lasketun kustannushyötyanalyysin mukaan järjestelmä maksaisi itsensä takaisin seitsemässä vuodessa.

– On edullisempaa ostaa uusi yhtenäisesti toimiva integroitu potilastietojärjestelmä kuin käyttää nykyistä hajanaista terveydenhuollon tietojärjestelmää, Rotonen laskee.

HUS:n uusi potilastietojärjestelmä on määrä ottaa käyttöön vuoden 2017 alussa. Järjestelmän toimittaja valitaan ensi vuoden lopulla.

Anne Seppänen
Kuva: Panthermedia