Suomen Lääkärilehden painetussa versiossa ilmestyy - aivan oikeasti - latinan kieltä käsittelevä palsta Columnia latina. Juhlistamme aprillipäivää julkaisemalla myös verkkolukijoidemme iloksi numerossa 13 / 2009 ilmestyneen aprillipäivää käsitelleen kirjoituksen.

Roomalaisten vanhan ajanlaskun mukaan toinen kuukausi mensis aprilis oli pyhitetty keväälle, kesä alkoi virallisesti toukokuun ensimmäisenä. Jo roomalaiset miettivät, mistä meillä huhtikuuksi kutsutun kuukauden nimi oli mahtanut saada alkunsa. He arvelivat sen tulevan avaamista merkitsevästä aperio-verbistä, mutta todennäköisesti sana johtuu rakkaudenjumalattaren nimestä Aphrodite.

Huhtikuun ensimmäiseen päivään liittyy lähinnä ystävällismielinen juksaaminen, aprillaaminen. Aprillaamisen on arveltu juontuvan vanhasta Roomasta. Kesäisen maanviljelyn jo aprillin päivänä aloittaneet saattoivat pettyä pahan kerran, vaikka Italian ilmasto oli myös noina aikoina toinen kuin täällä pohjan perukoilla, sub Septemtrionibus eli seitsemän puimahärän tähtikuvion alla.

Lääketieteessäkään ei aprillaaminen päivästä riippumatta ole vierasta. Jokainen kollega tuntee savolaisen termin tulla "arvuuttammaa uutta liäkäriä". Joskus tämä tehdään tositarkoituksella, kun etuuksia havitellaan hyvässä tarkoituksessa tai faktoja piilotellaan, kun pelätään niiden haittaavan omia etuja.

Joskus taas aprillausta epäillään syyttä, kuten kävi suuren kaupungin johtavalle lääkärille, jonka isälleen kirjoittamaa invaliditeettitodistusta veroviranomainen ei hyväksynyt. Poika oli kuitenkin ollut ainoa potilasta hoitanut lääkäri parinkymmenen vuoden aikana, ja todistus oli oikea. Saman todistuksen laati sitten toinen kollega.

Aina ei aprillattu ole tyhmä, vain hyväuskoinen. Maailman johtava tiedejulkaisu Nature meni lankaan julkaistessaan ranskalaisen artikkelin homeopatiasta. Pariisilaistutkijat todistivat, että liuosta riittävästi laimennettaessa saavutetaan tila, jossa liuoksessa ei enää ole vaikuttavan aineen molekyylejä, mutta "molekyylin muisto" säilyy ja näin taataan maksimaalinen homeopaattinen teho. Lehti joutui kuitenkin nolona toteamaan, että julkaisu oli tekaistu ja tieteellinen näyttö puuttui.

Placebon käyttö käy myös aprillaamisesta. Tieteellisissä kokeissa se kuuluu rutiineihin, mutta kun potilas saa inaktiivia valmistetta lääkärin tieten, on rinnastus aprillaamiseen sallittava. Kuitenkin on todettu, että vaikka lääkäri tai sekä lääkäri että potilas tietävät placebon käytön, on valmisteella saavutettu 5-15 prosenttisesti myönteinen hoitotulos. Onko silloin enää kysymys aprillaamisesta?

Aprillaamisesta on hyötyä, jos se opettaa meidät arvioimaan tarjottua tietoa kriittisemmin. Siispä reippaasti aprillaamaan ja testaamaan kansalaisten realiteettien ja suhteellisuustajua, mielellään kuitenkin vain huhtikuun ensimmäisenä päivänä.

Työryhmä: Antti Jääskeläinen, Kimmo Kemppainen, Arto Kivimäki. Martti Vastamäki

Toimittaja: Hannu Ollikainen