Egyptiläissyntyisen Ahmed Geneidin tavoin kaikki pohjoisafrikkalaiset lääkärit ovat eläneet synnyinmaidensa myllerrystä median, puhelinten ja internetin välityksellä.

Helsinkiläinen foniatriaan erikoistuva lääkäri Ahmed Geneid elää monella tapaa jännittäviä aikoja. Perheen esikoinen on syntymässä, väitöskirja on valmistumassa – ja synnyinmaa Egypti on ennen näkemättömän myllerryksen kourissa.

Geneid samoin kuin muutkin Suomessa asuvat pohjoisafrikkalaiset lääkärit ovat eläneet synnyinmaidensa myllerrystä median, puhelinten ja internetin välityksellä.

– Tämä oli nuorten aikuisten vallan kumous modernin viestintäteknologian avulla, sanoo egyptiläissyntyinen Geneid.

– Tilanne oli hälyttävä vielä tammikuussa, mutta nyt siellä on rauhallisempaa, Ahmed Geneid kertoo.

Egyptissä armeija ei ole kohdistanut tuhovoimaansa kansalaisia vastaan, kuten esimerkiksi Libyassa. Ahmed Geneid sanookin olevansa hyvin luottavainen Egyptin tulevaisuutta kohtaan. Hän uskoo, että maahan saadaan demokratia.

– Vaikka Egyptissä on paljon köyhyyttä, meillä on valmiuksia demokratiaan. Lukutaidottomien määrä on liian suuri, mutta siitä huolimatta meillä on paljon myös koulutettuja ihmisiä.

Geneidin mukaan Egyptin terveydenhuollon pahin ongelma on lääkärien huono palkka – vain pari sataa euroa – ja pitkät työpäivät, jolloin aikaa ja voimia ei jää itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen. Silti maan köyhillä ei ole varaa hyvään terveydenhuoltoon.

– Ääri-islamistiset liikkeet ovat oivaltaneet, miten helppoa on vaikuttaa ihmisiin, jotka kokevat kuolleensa tässä elämässä. Kun elämältä puuttuu näköaloja ja vaihtoehtoja, työttömyydelle ja köyhyydelle ei näy loppua, voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehto, jossa kuolemanjälkeisestä elämästä maalataan paratiisimainen kuva, Ahmed Geneid sanoo.

Algeriassa sodan jäljet näkyvät

Rovaniemeläisen syöpälääkärin Abdel Maichen juuret ovat Algeriassa. Hänen 97-vuotias äitinsä ja seitsemän sisarustaan elävät sisällissodan murjomassa maassa edelleen. Vuonna 1999 päättynyt raskas sota tappoi parisataatuhatta ihmistä.

– Sota on varmaan niin tuoreessa muistissa, ettei nykyinen liikehdintä ole siellä niin voimakasta kuin naapurimaissa. Ihmiset eivät jaksa nousta taistelemaan, arvioi Maiche.

Maassa toteutettiin jo aiemmin monia uudistuksia, nuorten työllisyystilanne on kohentunut ja ulkomaanvelkaa on maksettu pois. Algeriassa on kohtuullisen vapaa lehdistö, ja islamistinen puolue on otettu hallitukseen.

Maiche sanoo olevansa silti pettynyt demokratian tuskallisen hitaaseen edistymiseen.

– Algeriassa hallitsijat vaihtuivat, mutta entiset käytännöt jäivät elämään. Siksi edistystä on tapahtunut niin vähän, murehtii Abdel Maiche.

Hän myös pelkää lisääntyneen sekasorron antavan mahdollisuuksia terroristijärjestö Al-Qaidan ja muiden kovan linjan islamistien sekaantumiselle maan politiikkaan.

Syyriassa kansa vaikenee

– Kotimaassani kansa pidetään kurissa pelolla. Maassa on salaisen poliisin lisäksi ainakin 13 erilaista poliisiosastoa valvomassa eri ryhmiä. Ihmisiä katoaa ikiajoiksi, kertoo Suomessa jo pitkään asunut syyrialaissyntyinen lääkäri. 39-vuotias mies ei halua nimeään julkisuuteen, jottei siitä koituisi vahinkoa hänen perheelleen Syyriassa.

– Varovaisuus tuntuu kummalliselta täällä kaukana pohjoisessa, mutta arki Syyriassa on kovaa.

– Vastikään siellä tuomittiin 18-vuotias tyttö viideksi vuodeksi vankeuteen tämän internetiin kirjoittamien kriittisten tekstien vuoksi. Nuori tyttö vain kertoi, miltä kotimaassa tuntuu asua. Virallinen tuomio tuli vakoilusta, sillä ulospäin ei haluta näyttää, että maassa on mielipidevainoa, suree lääkäri.

– Vaikka internet ja puhelinliikenne ovat toimineet koko ajan, en puhu vanhempieni kanssa politiikasta, koska puheluita saatetaan kuunnella. Seuraan päivittäin muun muassa Facebook-kirjoituksia. Yhdessä Facebook-ryhmässä voi olla jopa 30 000 jäsentä, lääkäri kertoo.

– Demokratia ei valitettavasti toteudu pelkästään vallanpitäjien toimesta, tarvitaan kansalaisten aktiivista toimintaa, sanoo lääkäri.

Ulla Järvi

Kuva: Olli Ikämies