Lääkäreiden ilmoitusvelvollisuutta koskeva aselain asetus vaatii tarkentamista, sanoo sisäasiainministeri Päivi Räsänen Lääkärilehdelle.

- Ongelmana on, että asetuksessa on kirjattu vain niitä tilanteita, joissa ilmoitusvelvollisuus syntyy. On aiheellista tehdä myös rajauksia eli määritellä tilanteet, joissa ilmoitusvelvollisuus ei täyty, katsoo Räsänen.

Toinen keskeinen ongelma Räsäsen mukaan on lääkärin tekemän ilmoituksen hävittäminen saman tien, jollei aselupaa potilaalla ole. Potilas voi vaikka seuraavana päivänä hakea aselupaa, mutta poliisi ei tiedä mitään esimerkiksi ihmisen väkivaltaisesta käyttäytymisestä vähää aiemmin lääkärin vastaanotolla.

- Nykyiseen Poliisihallituksen tietohallintojärjestelmään voidaan esimerkiksi lääkärinlausunto kirjata niin sanottuna piilotietona, jolloin lausunto tulee poliisin näkyviin vain silloin, jos aselupaa haetaan. Tämä voisi olla toimiva vaihtoehto aselupamenettelyssä, kertoo ministeri Räsänen.

Lääkäri toivoo painoarvoa harkinnalleen

Mikkeliläinen anestesiaylilääkäri Heikki Laine kirjoitti huhtikuun alussa Helsingin Sanomien yleisönosastossa lääkärin asemasta aselain pykäläviidakossa.

- Meillä on ollut täällä koulutusta poliisien kanssa käytännön menettelytavoista, mikä on nostanut monenlaisia huolia esille. Huolestuttavinta on mahdollinen yksittäiseen lääkäriin kohdistuva uhka, joka voi seurata siitä, että lääkäri velvoitetaan aina tekemään ilmoitus, Laine sanoo.

- Miksei laissa voisi jättää lääkärille myös harkintavaltaa erityisesti tapauksissa, joista ei ole selviä toimintaohjeita? Vastaanotolla väkivaltaisesti käyttäytyvä potilas on ymmärrettävästi selkeä tapaus, mutta entä potilas, jonka soveltumattomuutta aseluvan haltijaksi lääkäri vain ounastelee?

Heikki Laineen mielestä ilmoitusoikeuden ja ilmoitusvelvollisuuden olisi voinut laittaa saman lain sisään, jolloin terveydenhuollon asiantuntijoiden harkintaan olisi luotettu enemmän.

Kuinka kauan rekisterissä?

- Lääkärin anonymiteetin suojaamisen esteenä on jokaisen kansalaisen oikeus saada tietää, mitä tietoa hänestä on tallennettu henkilörekistereihin, toteaa Lääkäriliiton Jäsenpalvelut-toimialan johtaja Markku Kojo.

Samaan oikeuteen kuuluu tieto viranhaltijasta, joka lausuntoja on antanut. Tietoja ei nykylain mukaan talleteta, mikäli potilaalla ei ole aselupaa.

- Lainsäätäjän filosofia on, että aselupa annetaan ihmiselle, jolle se soveltuu, korostaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.

- Mikäli luvan myöntäjä epäilee hakijan soveltuvuutta, hän pyytää lausunnon lääkäriltä, joka tutkii ihmisen ja arvioi tilanteen juuri sillä hetkellä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei voi poliisin hallussa olla vain varmuuden vuoksi monenlaisia rekisteritietoja kansalaisista, Aarnio muistuttaa. Ongelmaksi myös koituisi määritellä, mikä olisi kansalaisen kannalta kohtuullinen aika tietojen tallettamiseen.

Ministeri Päivi Räsäsellä on ehdotus.

- Terveydenhuollossa on monia lausuntotyyppejä, joiden voimassaoloaikaa voisi käyttää mallina.

Hankkeella on työaikaa ensi vuoden loppuun saakka.