1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. BioFinland-palkinto FinnGen-tutkimushankkeelle
Ajan­kohtai­sta

BioFinland-palkinto FinnGen-tutkimushankkeelle

FinnGen-tutkimushanke pyrkii edistämään sairauksien diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitojen kehittämistä.

BioFinland-palkinto FinnGen-tutkimushankkeelle Kuva 1 / 1

BioFinland-palkinto myönnetään tänä vuonna kansalliselle FinnGen-tutkimushankkeelle. Palkinto on 5 000 euroa.

Syksyllä 2017 käynnistyneen FinnGen-tutkimushankkeen päätavoitteena on lisätä ymmärrystä sairauksien syistä ja edistää niiden diagnosointia, ennaltaehkäisyä ja hoitojen kehittämistä. Hankkeessa hyödynnetään suomalaisten biopankkien keräämiä näytteitä, ja tavoitteena on saada mukaan noin 500 000 suomalaisen näytteet.

Tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe kestää noin kuusi vuotta. Vastaavan kokoluokan tutkimushankkeista on maailmassa vain joitain esimerkkejä. Hanke perustuu näytteistä saatavaan genomitietoon, joka yhdistetään kansallisissa terveydenhuollon rekistereissä olevaan tietoon. Tällaisen aineiston avulla voidaan esimerkiksi ymmärtää tautien riskitekijöitä ja mekanismeja, mikä voi auttaa niiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

Helsingin yliopisto johtaa hanketta

Hankkeessa tehdään laajaa ja avointa tutkimusyhteistyötä, johon osallistuvat biopankit, yliopistot, sairaanhoitopiirit ja lääketeollisuus. FinnGen-tutkimusta rahoittavat Business Finland ja kansainväliset lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Celgene, Genentech (osa Roche-yhtymää), GSK, MSD, Pfizer ja Sanofi.

Lue myös

Hanketta johtaa Helsingin yliopisto. Hanke kattaa koko Suomen, sillä siinä ovat mukana kaikki suomalaiset biopankit taustaorganisaatioineen. Helsingin Biopankki (HUS) koordinoi biopankkien näytekeräyksiä hanketta varten. Hanke on edennyt hyvin, ja näytteitä on käytettävissä jo yli 230 000.

– Lääketieteellinen tutkimus on murroksessa. Seuraavassa vaiheessa tutkimus tulee keskittymään suurien tietomäärien, niin sanotun Big Datan hyödyntämiseen, ja juuri tähän FinnGen-tutkimus tähtää, kertoo FinnGen-hanketta johtava professori Aarno Palotie tiedotteessa.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Alzheimerin riskigeeni heikentää aivojen tulehdussolujen toimintaa

Kehitettävät hoidot voisivat suuntautua mikrogliojen aineenvaihduntaan, ehdottavat tutkijat.

Kommentti
Yhdeksän hyvää ei riitä

– Päivystyksen työkalut eivät ratkaise eniten palveluja käyttävien ongelmia, kirjoittaa Sally Järvelä.

Tieteessä
Pakolaiskriisi haastoi terveydenhuollon

Ongelmat johtuivat epäselvästä lainsäädännöstä, epäselvistä rooleista ja koordinaation puutteesta.

Ajassa
Alueelliset erot terveyspalvelujen kysynnässä ja tarjonnassa suuria

Alueellinen eriytyminen korostaa tarvetta erilaisille terveyspalveluille.

Ajassa
EMA valmistelee ohjeistusta nitrosamiineista

Pääjohtaja on pyytänyt ohjetta epäpuhtauksien välttämiseksi lääkkeissä.

Ajassa
Suomen kieltä ei opi itsestään

Maahanmuuttajataustaisten lääkäreiden suomen kielen taidon puutteet eivät yllätä Adel Bachouria.