D-vitamiinin saannista on taas aika huolehtia
Auringonvalo alkaa Suomessa taas tähän aikaan vuodesta olla niin heikkoa, ettei D-vitamiinia synny iholla. UVB-valon vaikutuksesta syntyvää D-vitamiinia varastoituu kyllä elimistöön kesällä, mutta talven yli varastot eivät riitä. D-vitamiinin saanti onkin talviaikaan koostettava ravinnosta.
Jos käyttää pari kolme lasia maitoa tai piimää sekä vitaminoituja ravintorasvoja päivittäin ja syö kalaa useamman kerran viikossa, D-vitamiinin saanti on terveelle aikuiselle todennäköisesti riittävä. Kausiluonteisia lisävitamiineja voi hakea metsästä, sillä kantarellit ja suppilovahverot sisältävät D2-vitamiinia. Erityisryhmille D-vitamiinin saannin turvaa kuitenkin vain pilleripurkki.
Vitaminoidut elintarvikkeet turvallinen lähde
Suomalaisten D-vitamiinin saantia alettiin kohentaa viime vuonna nestemäisiin maitotuotteisiin lisättävän D3-vitamiinin avulla; maitolitraan vitamiinia lisätään 0,5 myyg. Margariineihin D-vitamiinia on lisätty jo ennestään. Päivittäinen saantisuositus on 5 myyg, ja se on saatavissa tavallisesta suomalaisesta ruokavaliosta. Saantisuosituksen nostaminen on tulossa harkintaan, sillä pian julkaistavissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa saantisuositus on viime kesänä muutettu 10 myyg:aan. Pikkulapsille ja vanhuksille suositus on jo nyt 10 myyg, ja heille D-vitamiinivalmisteet ovat tärkeä täydennys.
Kansanterveyslaitoksella on valmistumassa raportti riskinarviointitutkimuksesta, jossa on tarkasteltu Finravinto-tutkimuksen ruoankäyttötuloksia mallintamalla, miten suureksi kokonaissaanti eri lähteistä voi muodostua. Elintarvikkeiden D-vitaminointi näyttää tällä perusteella turvalliselta, ja maidon vitaminointi näyttää lisäävän D-vitamiinin saantia varsin hyvin.
- Suomalaisen on vaikeaa saada liikaa D-vitamiinia, vaikka käyttäisi kaikkia ruokavalion D-vitamiinilähteitä ja jotain vitamiinivalmistettakin ohjeen mukaan, toteaa erikoistutkija Tero Hirvonen.
D-vitamiinin päivittäisen saannin ylärajana on pidetty 50 myyg. Näin suureksi saanti voi kasvaa lähinnä silloin, jos käyttää useampia vitamiinivalmisteita samanaikaisesti. D-vitamiinin kuten muidenkin rasvaliukoisten vitamiinien saantia pitää vähän tarkkailla, koska ne kertyvät elimistöön, muistuttaa erikoistutkija Satu Männistö Kansanterveyslaitokselta.
Ensi vuonna on odotettavissa ensimmäisiä FINRISKI-seurantatutkimuksen tuloksia maitoon lisätyn D-vitamiinin vaikutuksesta kokonaissaantiin.
Myös vitamiinivalmiste monelle tarpeen
Alle 3-vuotiaiden D-vitamiinilisä riisitaudin ehkäisemiseksi on suomalaisille vanhastaan tuttu. Sen sijaan vanhukset eivät vitamiinin saannista välttämättä tiedä huolehtia. Vitamiinivalmisteita suositellaan laitoshoidossa oleville ja muutoin vähän ulkona liikkuville vanhuksille. JAMAssa tänä vuonna julkaistun 5 tutkimuksen meta-analyysin mukaan D-vitamiinilisä jopa vähentää vanhusten kaatumisriskiä 20 %.
Raskaana olevat ja imettävät naiset tarvitsevat vitamiinilisän talviaikaan. Riskiryhmiä ovat myös vähäruokaiset ja laihduttajat, joilta usein jäävät ravintorasvat ja maitovalmisteet pois ruokavaliosta. Vegaaneilla D-vitamiinin saanti jää väistämättä riittämättömäksi.
D-vitamiinin puutoksen riskiryhmään kuuluvat kuitenkin pimeään talviaikaan kaikki muutkin suomalaiset, jos ruokavalio ei ole tältä osin riittävä. Varsinkin maitovalmisteita välttäville ja kala-allergikoille D-vitamiinivalmisteen käyttö voi olla perusteltua lokakuun alusta maaliskuun loppuun.
