Ajan­kohtai­sta

Design ja terveydenhuolto kohtaavat

Tanskalainen muotoilujärjestö INDEX on tuonut Helsingin Keskuskadulle näytteille maailmaa parantavaa muotoilua. LL, MIH Pauliina Aarnio arvioi, että kehitysmaissa käyttökelpoisten keksintöjen pitää olla yksinkertaisia ja lähteä paikallisista tarpeista.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/indexawards_aarnio_6.JPG

Tanskalainen muotoilujärjestö INDEX on tuonut Helsingin Keskuskadulle näytteille maailmaa parantavaa muotoilua. Järjestön tavoitteena on löytää ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Niinpä monet esillä olevista keksinnöistä liittyvät kehitysmaiden elämään. Mukana on myös terveydenhuoltoon suunniteltuja uusia innovaatioita. Osa keksinnöistä on konkreettisia tuotteita, osa hankkeita tai kehitysohjelmia.

– Kehitysmaissa käyttökelpoisten keksintöjen pitää olla yksinkertaisia ja lähteä paikallisista tarpeista, arvioi LL, MIH Pauliina Aarnio. Aarnio on tehnyt kansanterveystyötä Swasimaassa ja kansan­terveyteen liittyvää tutkimusta Malawissa. Hän tutustui näyttelyyn Lääkärilehden pyynnöstä.

Hyväkään uusi tuote ei toimi, jos se ei sovi yhteisön käytäntöihin. Aarnio kiittelee sitä, että esimerkiksi näyttelyssä esillä olevat hygieeniseen synnytykseen tarkoitetut paketit kootaan Intian maaseudulla paikalliseen käyttöön.

– Silloin ne myös todennäköisesti ovat juuri sellaisia, mitä alueella tarvitaan.

Aarnio pitää tervetulleena myös ­Yhdysvalloissa ja Ruandassa suunniteltua keksintöä, jossa tehdään kuukautissuojia maatalousjätteistä. Designiin ­sisältyy myös koulutus, valistus ja tuki liiketoiminnalle, jolla kuukautissuojia tuotetaan. Aarnio arvostaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja sitä, että keksinnössä puututaan terveysongelmien taustalla oleviin syihin.

– On hienoa, että on ajateltu tällaisia naisten arkeen liittyviä perusasioita, joihin harvoin kiinnitetään huomiota, koska ne ovat monessa kulttuurissa tabu.

Syli pelastaa henkiä

Aarnio pohtii, että uusilla tuotteilla voi olla joskus suuri vaikutus. Hän antaa esimerkin oraalisesta rehydraatiojuomasta, jonka käyttöä haluttiin tehostaa Bangladeshissa. ORS-jauhetta jaettiin 1990-luvulla neuvojen kera 12 miljoonaan talouteen. Samalla tuotetta markkinoitiin maassa myös muuten. Osittain tämän intervention ansiosta lasten ripulikuolleisuus on vähentynyt 25 vuodessa 90 %.

Toisaalta usein parhaat ratkaisut eivät vaadi uusia välineitä, vaan muuttavat huonoja käytäntöjä. Tuotteisiin keskit­tyminen voi pahimmillaan viedä huo­mion yksinkertaisemmilta vaihtoehdoilta. Aarnio pohtii Keskuskadulla näyt­teillä olevan keskosvauvoille tarkoitettua lämpöpussia, jonka mainitaan mak­savan ­alle prosentin keskoskaapin hinnasta.

Hypotermia on merkittävä pienipainoisten vauvojen kuolinsyy kehitysmaissa.

Aarnio kertoo, että hypotermian osasyinä ovat paikalliset tavat, joiden mukaan lasta ei kapaloida tai laiteta äidin syliin heti syntymän jälkeen. Myös kylmät sairaalatilat ja lapsen pesu heti syntymän jälkeen altistavat kylmyydelle.

– Toki esimerkiksi tilanteissa, joissa äiti tai lapsi on erityisen huonossa kunnossa, voidaan tarvita erityisiä lämpöpusseja. Mutta maailmanlaajuisesti suurin merkitys voisi olla paljon yksinkertaisempienkin keksintöjen laajemmalla käyttöönotolla. Villamyssyt ja tavallisetkin kapalot voisivat pelastaa henkiä.

INDEX: Award -kilpailun finaaliin päässeistä keksinnöistä koostuva näyttely on osa Helsingin designpääkaupunkivuotta. Keksinnöt ovat esillä Keskuskadulla 10.6. saakka.

Hertta Vierula
Kuva: Mikko Käkelä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030