Terveyspalveluyhtiö Diacor sijoittui toiseksi Suomen parhaat työpaikat -kilpailussa suurten organisaatioiden sarjassa. Kilpailu perustuu työilmapiiritutkimuksiin, jotka tekee Great Place to Work -yritys. Diacor osallistui tutkimukseen viimekin vuonna, jolloin sijoitus oli kolmas. Tänä vuonna kyselyssä olivat mukana myös ammatinharjoittajalääkärit.

Yhtiön 600 ammatinharjoittajasta kyselyyn vastasi 169. Tutkimuksen lopputulos oli, että he suhtautuvat työpaikkaansa yhtä hyvin kuin työsuhteiset diacorilaiset. "Todella hyväksi työpaikaksi" yhtiön valitsi 91 % vastanneista. Yhtä moni koki, että työhön on mieluisaa tulla ja että työpanos koetaan tärkeäksi.

- Toivomme, että vastausprosentti nousee seuraavissa tutkimuksissa. Otos on mielestäni kattava, sillä vastanneet edustavat tasaisesti eri erikoisaloja, työsuhteen pituuksia ja muotoja sekä molempia sukupuolia, Diacorin johtajalääkäri Anja Hallberg sanoo.

Vastaajat kehuivat muun muassa hyvää yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken, kollegiaalisen tuen tarjontaa sekä sitä, että ammatinharjoittajatkin kutsutaan yhtiön tapahtumiin.

Yrittäjäkin haluaa työyhteisön

Kehittämiskohteita Diacorissakin on. Ammatinharjoittajat toivovat tiiviimpää kommunikointia linjajohdon kanssa ja varmistusta siitä, että johto välttää yksittäisen työntekijän suosimista.

Diacorin toimitusjohtajan Anni Vepsäläisen mukaan pienetkin signaalit tyytymättömyydestä otetaan vakavasti.

- Kun mistä tahansa työhön liittyvästä tulee huomautuksia, asiaan puututaan välittömästi. Lääkäriasemaa ei ole ilman lääkäreitä.

Hallberg muistuttaa, että satoja lääkäreitä ja montaa erikoisalaa miellyttäviä toimintamalleja ei aina löydetä heti, mutta lääkäreitä kuullaan säännöllisesti muun muassa lääkärikokouksissa. Lääkärit kokoontuvat myös erikoisaloittain. Lisäksi ylin organisaatiojohto kiertää asemilla monta kertaa vuodessa.

- Minut saa suuttumaan vain se, että jos joku on pahalla mielellä, muttei ota yhteyttä asian selvittämiseksi, Hallberg sanoo.

Ammatinharjoittajilla ei ole yrittäjäsuhteen takia työnjohdollista lähiesimiestä, mutta he usein kokevat lääkäriaseman päällikön esimiehekseen.

- He haluavat hyvän työyhteisön, vaikka ovatkin yrittäjiä, Vepsäläinen kertoo.

Hallbergin mukaan yksityiseen terveyspalveluyritykseen hakeutuu lääkäreitä, jotka ovat bisnesorientoituneita. Heitä ei tarvitse kouluttaa asiakaspalveluhenkisiksi, sillä koko liiketoiminta on luonnollisesti kiinni asiakkaista.

Omistustaustaa kiitellään

Diacorin lääkärien vaihtuvuus on verrattain vähäistä. Viime vuonna talosta lähti kilpailijalle 6 tekijää, uusia tulijoita oli 71. Työsuhteisia lääkäreitä Diacorilla on noin 20, ja määrä on pysynyt suunnilleen samana usean vuoden.

Talon sisällä toimipisteestä toiseen siirtymisessä on vielä huomioitavaa. Suomen parhaat työpaikat -tutkimukseen vastanneet ammatinharjoittajat katsoivat, että toiselle lääkäriasemalle siirtyvä tarvitsisi opastusta, vaikka onkin jo "valmiiksi diacorilainen". Kasvot ja kahvihuone on syytä esitellä hyvin heillekin.

Diacorilla työskentelevät kiittelivät myös yhtiön omistajataustaa, sillä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö ohjaa Diacorin osingot yhteiskunnalliseen toimintaan, ei omistajinsa taskuun. Vastaava omistuspohja miellytti myös Oulussa toimineen ODL:n lääkäreitä vielä vuosi sitten, mutta omistajan vaihduttua pääomasijoittajaksi kukaan heistä ei ainakaan heti äänestänyt jaloillaan.

Vepsäläinen ei halua kommentoida muiden yhtiöiden liiketoimintaa, mutta heittää ilmaan kysymyksen, että oliko pohjoisen lääkäreillä valinnanvaraa, kuten ruuhka-Suomen lääkäreillä on.

Kilpailija mittaa sisäisesti

Diacor aikoo osallistua Suomen parhaat työpaikat -kilpailuun ensi vuonnakin. Työilmapiiriä he ovat mitanneet yrityksen sisäisesti jo pitkään, mutta julkinen kilpailu tuo mittaukseen mukavan lisämausteen. Voipa tuloksia esitellä messuosastoilla rekrytoinnin tukenakin.

Diacorin sijoitusta ei voi verrata muihin alan yhtiöihin, sillä esimerkiksi Terveystalo ei ole kisaan osallistunut. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen ei kilpailusta innostu.

- Kyse on kaupallisesta viestinnästä. Sillä tavoin yritys haluaa kertoa sisäisesti ja ulkoisesti asioitaan, ja siksi käyttää sekä markkinointi- että hr-rahaa tuollaiseen. Ihan hyvä toimintamalli, mutta yksi muiden joukossa, Tuominen kommentoi.

Hän kertoo Terveystalon painottavan strategiassaan henkilöstöä ja mittaavan säännöllisesti henkilöstön tyytyväisyyttä.

- Emme kuitenkaan ole lähteneet käyttämään panostuksiamme tuohon kisaan, vaan teemme asiat sisäisesti.