Jos vastaanotolle tulee veriripulista ja vatsakrampeista kärsivä kuumeeton potilas, hänestä voi olla tarpeen ottaa EHECVTx-näyte. Verisyys on merkittävä oire EHEC-infektiossa, mutta lääkärin on hyvä muistaa myös muut veriripulin syyt, kuten antibioottiripuli ja muut mikrobit. Niitä voi selvittää ulosteviljely 1:llä, Clostridium difficile -viljelyllä ja toksiinin osoituksella, painottaa infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Mari Kanerva.

Ennen EHEC-näytettä kannattaa kartoittaa potilaan riskitekijöitä, kuten matka-anamneesi ja ruokailutottumukset. Jos potilas on ollut edeltäneen viikon aikana Saksassa tai tekemisissä sairastuneen kanssa, EHEC:n todennäköisyys on suurentunut. Itämisaika on tyypillisimmin 3-4 päivää tartunnasta.

Antibiootteja tautiin ei kannata määrätä.

- Ripuli kestää 4-10 päivää ja tauti rauhoittuu itsestään. Potilasta hoidetaan oireenmukaisesti muun muassa nesteytyksellä, vakavasti sairastuneet sairaalassa. Näyttää siltä, että antibiootit saattavat provosoida jälkitautia, hemolyyttis-ureemista oireyhtymää, Kanerva muistuttaa.

Jos EHEC varmistuu tai siitä on vahva epäily, lääkärin on tehtävä ilmoitus THL:lle tai kunnan tartuntatautiviranomaiselle. Potilaan oireetonkin lähipiiri pitää tutkia ja tiettyjen ammattien edustajien pitäydyttävä työnteosta, kunnes näyte on puhdas. Vaippaikäisiä ei saa viedä päiväkotihoitoon.

EHEC-tartuntoja tavataan vuosittain Suomessa noin 30, joista pieni osa on ulkomaista alkuperää. EHEC-bakteeri tarttuu ruoan välityksellä ja aiheuttaa vakavan sairauden, siksi THL haastattelee kaikki sairastuneet tartuntalähteen selvittämiseksi.

Tartunnan estämiseen ihmisestä toiseen riittää hyvä käsihygienia.

Toimenpideohjeet THL:n verkkosivuilla www.thl.fi