Elintapaohjaus tehoaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä
Väitöstutkimuksen mukaan yksilöllinen elintapaohjaus saa aikaan merkittäviä muutoksia ruokailutottumuksissa ja liikunnassa.
Väitöstutkimuksen mukaan yksilöllinen elintapaohjaus saa aikaan merkittäviä muutoksia ruokailutottumuksissa ja liikunnassa.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin metabolisen oireyhtymän esiintymistä sekä tehostetun elintapaohjauksen, painonmuutoksen ja liikunnan vaikutusta oireyhtymän osatekijöihin. Lisäksi selvitettiin elintapaohjauksen pitkäaikaista vaikutusta tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen suuressa sairastumisvaarassa olevilla.
Tutkittavina oli 522 tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimukseen osallistunutta henkilöä, jotka satunnaistettiin kahteen ryhmään. Tehostetun ohjauksen ryhmä sai yksilöllistä ruokavalio- ja liikuntaneuvontaa. Kontrolliryhmälle annettiin yleistä ohjausta laihduttamiseen ja elintapojen muuttamiseen.
Tehostetun ohjauksen ryhmään kuuluneet liikkuivat enemmän, saivat ruuastaan vähemmän rasvaa ja enemmän hiilihydraatteja ja kuitua sekä laihtuivat enemmän kuin kontrolliryhmän jäsenet. Metabolinen oireyhtymä korjaantui tehostetun ohjauksen ryhmässä kaksi kertaa useammin kuin kontrolliryhmässä. Myös insuliiniresistenssiä kuvaavat veriarvot sekä HDL-kolesterolin pitoisuus olivat tehostetun ohjauksen ryhmässä paremmat.
Kohtuu- tai voimakaskuormitteinen kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu edistivät metabolisen oireyhtymän korjaantumista ja vähensivät oireyhtymän kehittymistä. Liikunta korjasi kohonnutta verensokeria ja rasva-aineenvaihdunnanhäiriötä, mutta vyötärölihavuudessa ja kohonneessa verenpaineessa ei tapahtunut merkittävää korjaantumista pelkän liikunnan avulla.
Yksilöllinen elintapaohjaus sai tutkimuksessa aikaan merkittäviä muutoksia ruokailutottumuksissa ja liikunnassa, mikä johti laihtumiseen ja metabolisen oireyhtymän muiden osatekijöiden vähentymiseen. Laihtuminen ennusti parhaiten oireyhtymän korjaantumista ja lihominen oireyhtymän kehittymistä.
Pitkäaikaisseuranta kolme vuotta varsinaisen tutkimuksen päättymisen jälkeen osoitti, että heikentyneen sokerinsiedon eteneminen diabetekseksi oli edelleen merkittävästi vähäisempää tehostettuun ohjaukseen osallistuneilla.
LL Pirjo Ilanne-Parikan väitöskirja tarkastetaan Tampereen yliopistossa 11.11.2011.
Kuva: Panthermedia