Suuressa koko maakunnan kattavassa päivystyspisteessä myös ruuhka on suurta. Miten suuri päivystys saadaan toimimaan kitkatta? Voiko ruuhkaa hallita?

- 2000-luvun aikana ympärivuorokautisten päivystyspisteiden määrä on Suomessa vähentynyt parista sadasta noin kuuteenkymmeneen, ja keskittämiskehitys jatkuu, kertoo päivystyksen toimialueen ylilääkäri

Heikki Janhunen

Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Rakennemuutoksen myötä kasvaa myös tarve opettaa väestölle, millaiset vaivat ovat syy tulla päivystykseen.

Jyväskylässä Keski-Suomen keskussairaalassa toimii yksi Suomen suurimmista yhteispäivystyksistä, jossa on potilaskäyntejä noin 90 000 vuodessa.

Keski-Suomen NOVA-päivystyksen alkuvuosi on sujunut ruuhkaisissa merkeissä. Syynä on Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän päivystyksen siirtyminen keskussairaalalle vuoden alusta.

Palokkalaisten arvioitiin tekevän 17 000 potilaskäyntiä vuodessa, mutta alkuvuoden perusteella käyntejä näyttäisi kertyvän noin 20 000. Tämä on näkynyt ruuhkana perusterveydenhuollon päivystyksessä.

- Ruuhkaa on ollut, mutta siihen on pystytty vastaamaan mielestäni aika hyvin, Janhunen sanoo.

Yllätyksiin pitää varautua

Potilasmäärät vaihtelevat perusterveydenhuollon päivystyksessä hurjasti. Hiljaisena arki-iltana kävijöitä on 170, mutta kiireisenä viikonlopun päivänä apua saattaa hakea jopa 370 potilasta. Oletus on, että ruuhkahuippu voi tänä vuonna olla 430 potilasta, jolloin uusi potilas tulee ovesta sisään 3,3 minuutin välein.

Miten sellaiseen voi varautua?

- Potilasvirrat pyritään arvioimaan etukäteen ja sovitetaan lääkärityövoima ja hoitohenkilökunta sen mukaan. Koska väestön sairastamista on joskus mahdoton ennakoida, tarvitaan ruuhkanpurkujärjestelmä, joka toimii myös epämukavaan aikaan, eli viikonloppuisin ja juhlapyhinä, Janhunen luettelee.

Jyväskylässä hälytetään tekstiviesteillä lisää lääkärityövoimaa apuun, jos päivystys uhkaa ruuhkaantua.

Vapaaehtoisesta päivystysringistä on saatu ruuhkanpurkajia varsin hyvin. Hoitajille ei vielä ole saatu sovittua ruuhkanpurkujärjestelmää.

Päivystyksen läpimenoaika reilu tunti

Janhunen painottaa, että isossa päivystyksessä myös ruuhka on iso. Jos päivystysalueelle kertyy paljon potilaita joita ei ole tutkittu, tilanne alkaa kääntyä hallitsemattomaksi.

- Päivystyksessä viive on potilasriski. Viive ensimmäiseen lääkärikontaktiin ei saisi venyä liian pitkäksi, eikä tuntien mittaisia odotusaikoja saisi hyväksyä. Joukossa voi olla aikapommeja: kävelevien linjaa myöten voi tulla potilas, jolla on jokin kriittinen sairaus.

Jyväskylässä mitattiin taannoin läpimenoaikoja niin sanotulla perusterveydenhuollon päivystyksen nopealla linjalla ja keskiarvoksi saatiin 68 minuuttia. Ruuhka-aikoina aika on voinut venyä.

Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri

Sini Sievänen

on työskennellyt taakse jääneen talven aikana useissa NOVA-päivystyksen päivystyspisteissä.

Ajoittaisesta ruuhkasta huolimatta hän on viihtynyt hyvin. Myös ruuhkanpurkujärjestelmä on Sieväsen mielestä toimiva.

- Olen oppinut hoitamaan päivystyspotilaita monipuolisesti ja konsultoiminen onnistuu helposti.

Hyvien kokemusten myötä myös päivystyslääketieteeseen erikoistuminen kiinnostaisi Sievästä, jos se olisi mahdollista.

Väestö oppii vähitellen

Oppimista odotetaan myös kansalaisilta, joiden pitäisi oppia erottamaan toisistaan päivystysaikaista hoitoa edellyttävä vaiva ja sellainen vaiva, jonka hoito voi odottaa aamuun.

- Koska päivystyspisteitä on aiemmin ollut paljon, ihmiset ovat oppineet menemään päivystykseen milloin vain ja minkä tahansa vaivan takia. Kun päivystyksiä keskitetään, ei väestö hetkessä opi käyttämään palveluja oikein, Janhunen tulkitsee.

Sairaalan ovensuu ei ole oikea paikka opettaa ihmisille mitkä vaivat ovat päivystysvaivoja. Jyväskylässä pyritään tiedottamaan internetin ja paikallisen median välityksellä asiasta, lisäksi triage-hoitaja antaa pois käännytetylle potilaalle mukaan tiedotteen, jossa kerrotaan päivystyksen tarkoituksesta ja hoitoon hakeutumisesta. Apuna on myös puhelinneuvonta, jossa kokenut hoitaja antaa toimintaohjeita.

Janhunen toivoo, että myös koulujen terveystietotunneilla opetettaisiin, milloin on kiire hakeutua hoitoon ja milloin voi odottaa aamuun.

Päivystykset ovat usein olleet ylivuotopaikkoja, jonne ohjataan ne potilaat, joita ei ehditä hoitaa päiväaikaisella vastaanotolla. Jyvässeudulla tätä ongelmaa ei Janhusen mukaan kuitenkaan ole ollut, vaan päivystyskriteereistä on pidetty kiinni.

Päivystys kokemattomien käsissä

Mitä hyvää päivystysten keskittämisessä sitten on?

- Ei ole järkevää ylläpitää pieniä päivystyspisteitä keikkalääkäreiden voimin. Ennemmin kannattaa rakentaa isompi päivystys, jossa voidaan kehittää laatua ja jatkuvuutta. Päivystykset pitää suunnitella kestävästi yhteiskunnan ja väestön tarpeita varten, ei markkinavoimia varten, Janhunen sanoo.

- Pienissä pisteissä päivystys on liukunut entistä enemmän kokemattomiin käsiin. Se on lyhytnäköistä.

Keski-Suomessa on tiivistetty lähipäivystyksiä 2000-luvun aikana, ja väestö näyttää oppineen käyttämään päiväaikaisia palveluja. Kunnille tästä on koitunut merkittävät taloudelliset säästöt.

- Pienessä kunnassa ei kannata pitää päivystystä kello 22 saakka. Esimerkiksi 5 000 asukkaan Joutsassa, josta on vajaat sata kilometriä Jyväskylään, vähennettiin lähipäivystä 32 tuntia viikossa. Tuona aikana tulee viikottain 3-4 potilasta keskussairaalan päivystykseen, Janhunen kertoo.

Koko maassa kehitys on ollut samansuuntainen. Ainoastaan Savossa on Janhusen mukaan vielä muuta maata enemmän pieniä päivystyspisteitä.

Kauempaa ei tulla turhaan

Myös Kainuussa on pienten kuntien päivystyksiä tiivistetty viime vuosikymmenen aikana. Tällä hetkellä maakunta-kuntayhtymän ainoa ympärivuorokautinen päivystyspiste toimii Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa, jonne valmistuivat reilu vuosi sitten uudet tilat päivystystä varten.

Vierekkäisissä tiloissa toimivat virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys, erikoissairaanhoidon päivystys, nopean diagnostiikan yksikkö, sairaanhoitajan neuvonta- ja puhelinpäivystys sekä ensihoito.

Vuoden seurannan perusteella ruuhka päivystyksessä on lisääntynyt ja potilaiden läpimenoajat ovat pidentyneet. Potilasmäärät ovat kasvussa.

Päivystysalueen lääkäritilanne on hyvä, mutta ylilääkärin virkaan haetaan tekijää. Sen sijaan eri puolilla maakuntaa sijaitsevien terveysasemien pula lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta heijastuu helposti päivystykseen, arvioi vs. osastonhoitaja ja päivystyksen vastuualuepäällikkö Terhi Kaakinen.

Triage-menettely on käytössä ja sitä pyritään tehostamaan ja tiedottamaan asiasta väestölle.

- Kokenut hoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ohjaa potilaan joko omalle terveysasemalle, päivystävälle sairaanhoitajalle, terveyskeskuslääkärille tai suoraan erikoissairaanhoitoon, kertoo Kaakinen.

Ruuhkaa hillitsee myös sairaanhoitajan puhelinneuvonta, jota kainuulaiset ovat oppineet käyttämään.

Pitkien välimatkojen Kainuussa on Kaakisen mielestä nähtävissä se, ettei kauempaa maakunnasta lähdetä yöpäivystykseen pienen vaivan takia. Päivystyksen ruuhkauttaa lähietäisyydellä asuva väestö.

Fakta

Kaksi erilaista päivystystä

Keski-Suomen keskussairaalan NOVA:

Väestöpohja 270 000 ihmistä. Terveyskeskuspäivystyksessä käyntejä vuosittain noin 57 000 ja erikoissairaanhoidon päivystyksessä noin 33 000.

Kauimmaiset potilaat tulevat parin tunnin matkan päästä Pihtiputaalta.

NOVA on kasvanut vähitellen vuodesta 2002 alkaen. Viimeisimpänä sinne siirsi päivystyksensä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymä vuoden 2011 alusta.

NOVA:n lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toimii Jämsän perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys.

Kainuun keskussairaalan päivystys:

Väestöpohja noin 82 000.

Terveyskeskuspäivystyksessä käyntejä vuosittain reilut 16 000 ja erikoissairaanhoidon päivystyksessä 12 000. Ruuhkaisena päivänä yhteensä noin 200.

Pisimmät matkat ovat parin tunnin luokkaa.

Kainuun maakunta-kuntayhtymän ainoa ympärivuorokautinen päivystyspiste. Aiemmin ympärivuorokautisia päivystyksiä oli useissa kunnissa.