Tämän vuoden aikana tapahtuva myllerrys muuttaa ensihoidon järjestämistavan.

Ensihoidossa on edessä myllerrysten vuosi, kun toiminta siirretään uuden terveydenhuoltolain vaatimusten mukaisesti kunnilta sairaanhoitopiireille. Valmista on oltava ensi vuoden alussa.

Myllerrysten jälkeen ensihoidon odotetaan olevan nykyistä tasalaatuisempaa ympäri maan.

– Kyseessä on iso muutos, joka muuttaa kokonaan ensihoidon järjestämistavan. Tämä lienee yksi uuden terveydenhuoltolain merkityksellisimpiä kohtia. Palvelutaso nousee oleellisesti aiemmasta, kertoo ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

– Ensihoidon yhtenäistäminen on kunnianhimoinen tavoite. Aiemmin järjestämistapoja on ollut yhtä monta kuin kuntiakin.

– Aikataulu on haasteellinen, näkee ensihoidon vastuulääkäri Ilkka Virkkunen TAYS:n ensihoitokeskuksesta.

Kuntarajat voidaan ylittää

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin väestöpohja on noin 400 000 ihmistä. Kuntia on 35. Sairaanhoitopiiriin kuuluu isoja väestökeskittymiä, mutta myös hyvin harvaan asuttuja alueita ja pitkiä välimatkoja. Nykyisellään vain viidessä kunnassa ambulanssi on ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa, mutta jatkossa siihen pyritään laajemmin. Ensivastetoiminta on tulevaisuudessakin merkittävässä roolissa etenkin harvaan asutuilla seuduilla.

– Palvelun tasalaatuisuuteen pääseminen on iso haaste, Martikainen toteaa.

Kun kuntakohtaisesta järjestämistavasta luovutaan, ambulansseja voidaan käyttää yli kuntarajojen. Pohjois-Pohjanmaalle suunnitellaan viittä palveluntuotantoaluetta, joihin ambulanssit sijoitellaan niin, että väestö tavoitetaan mahdollisimman hyvin.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kaikki ambulanssit siirtyvät uudistuksen myötä välittömään lähtövalmiuteen.

– Tämä on meillä varmaankin suurin muutos. Kun 15 minuutin lähtövalmiudesta luovutaan, potilaat tavoitetaan lääketieteellisesti merkittävästi pienemmässä aikaikkunassa, Ilkka Virkkunen sanoo.

Hän uskoo, että kustannusjakomalli aiheuttaa paljon pohdintaa, koska kustannukset kasvavat ambulanssien siirtyessä välittömään lähtövalmiuteen.

Martikainen näkee, että kustannusten läpinäkyvyyttä pitää parantaa. Yksi tapa on ajastaan jääneen ensihoidon Kela-rahoituksen uudistaminen.

– Korvaus maksetaan potilaan kuljettamisesta hoitopaikkaan. Ensihoidon kehittymisen myötä hoito voidaan usein toteuttaa kohteessa, eikä kuljetusta tarvita. Kun ambulanssiyrittäjä saa merkittävän korvauksen potilaan kuljettamisesta, se voi helposti johtaa turhiin potilaan siirtelyihin, Martikainen kertoo.

Työtä johtaa ensihoitokeskus

Pirkanmaalla on viime syyskuun alusta toiminut ensihoitokeskus, jossa päivystää ensihoitolääkäri ympäri vuorokauden. Päivystävän ensihoitolääkärin työhön kuuluvat ensihoidon konsultaatiot ambulansseista ja osallistuminen korkeariskisiin ensihoitotehtäviin. Jo nyt on huomattu, että terveyskeskuksiin ja sairaalan päivystykseen tehdyt konsultaatiot ovat vähentyneet.

– Ensihoitajat ja ensihoitolääkärit puhuvat samaa kieltä ja tuntevat kentän olosuhteet, Virkkunen sanoo.

Tavoitteena on, että potilas kuljetetaan suoraan oikeaan hoitopaikkaan, jotta vältytään turhilta potilassiirroilta. Onnistuneella potilasohjauksella voidaan vaikuttaa merkittävästi kustannuksiin.

OYS:n ensihoitokeskus aloitti toimintansa tämän vuoden alusta. Sieltä johdetaan koko sairaanhoitopiirin ensihoitoa, joka tuotetaan osin omana toimintana, sopimalla pelastuslaitosten kanssa, sekä kilpailutusten kautta.

Ensihoitoasetus vaatii henkilökunnalta aiempaa parempaa koulutusta, mutta koulutettua henkilökuntaa ei ole riittävästi saatavissa. Martikaisen mukaan pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla ensihoitoon tarvittaisiin 70–100 ammattilaista lisää.