Lehti 36: Ajan­kohtai­sta 36/2010 vsk 65 s. 2837

Ensikosketus on tärkeä

Hertta Vierula

Lääkärin tapa pyytää potilas vastaanotolle voi jäädä potilaan mieleen pitkäksi aikaa. Henkilökohtaisen kontaktin merkitys on suuri varsinkin kun kysymys on vakavasta sairaudesta.

- On tärkeää, että potilas voi luottaa lääkäriin ja saamaansa hoitoon. Luottamus syntyy heti ensikontaktista, sanoo Länsi-Pohjan keskussairaalan syöpätautien poliklinikan ylilääkäri Jaana Kaleva-Kerola, joka on pohtinut työssään potilaan kohtaamisen merkitystä.

- Pyydän potilaan nimeltä sisään, kättelen ja kerron mitä vastaanotolla tapahtuu.

Kaleva-Kerola painottaa, että on tärkeää, että annetut vastaanottoajat pitävät. Turhauttava odottaminen on liikaa vakavasti sairaille potilaille.

- Jos aika on silloin kun on luvattu, käytävillä ei myöskään istu paljon potilaita samalla kertaa. Silloin potilaiden anonymiteettikin säilyy paremmin.

Myös Helsingissä kutsutaan nimeltä, paitsi julkisuuden henkilöitä.

- Numerolla kutsuminen takaa anonyymiyden, mutta tuntuu vähemmän inhimilliseltä. Nimellä kutsuessa voi myös olla varma, että vastaanotolle päätyy oikea potilas, sanoo HYKS:n syöpätautien klinikan ylilääkäri Tiina Saarto.

Kaleva-Kerolan mukaan anonyymiuttaan vaalivat voivat saada aamun ensimmäisen tai iltapäivän viimeisen ajan. Tunnistamisen pelko kuitenkin tavallisesti vähenee, kun sairauden kanssa pääsee paremmin sinuiksi ja sairaala tulee tutuksi.

Intimiteettisuojaa ja potilaiden viihtymistä voisi parantaa myös arkkitehtonisesti, Kaleva-Kerola pohtii.

- Suurien vastaanottoaulojen sijaan pitäisi olla pieniä odotustiloja kunkin vastaanottohuoneen ympärillä.

Oikeastaan ensikosketus syntyy jo ennen kuin potilas on astunut jalallaan syöpätautien poliklinikalle. Kutsukirjeen lisäksi hoitaja on usein puhunut potilaan kanssa jo puhelimessa.

Lue myös

- On myös varmistettava, että potilaalle on kerrottu syöpädiagnoosi ennen kuin hänet kutsutaan meille. Tietoa syövästä ei voi saada niin, että tulee kirjeessä kutsu onkologian osastolta, Kaleva-Kerola sanoo.

Hän pohtii, että lääkärin pitää antaa tilaa myös tunteille. Lisäksi lääkärin vastaanoton jälkeen on varattu aikaa asioiden ja tunteiden läpikäymiseen hoitajan kanssa. Kun vastaanotolla on puhuttu rankoista asioista, Kaleva-Kerola kävelee usein potilaan kanssa hoitajan luokse.

- Voin selittää tilanteen potilaan kuullen hoitajalle. Silloin potilaan ei tarvitse aloittaa alusta hoitajan kanssa.

Lue myös Heidi Eriksenin kokemuksista sivuilta 2868-70.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030