THL:ssa tällä viikolla alkaneet yt-neuvottelut koskevat kaikkia laitoksen 1 300 työntekijää. Suurin ammattiryhmä ovat lääkärit: heitä työskentelee laitoksessa yli sata.

Neuvotteluesityksen mukaan on mahdollista, että laitoksesta vähennetään 110 työntekijää vuoden 2010 loppuun mennessä. Irtisanomisen vaihtoehtoina tarkastellaan mm. eläkejärjestelyjä ja määräaikaisten sopimusten päättämistä tai joidenkin toimintojen lopettamista.

Lääkärien luottamusmiehen, LT

Markus Perolan

mielestä THL:ssä on painettu nyt hätäjarrua. Lääkärien irtisanomiseen THL:llä ei Perolan mukaan olisi varaa, sillä tämä resurssi menetetään hyvin nopeasti.

- Lääkäreillä on nyt hyvät työmarkkinat, Perola huomauttaa.

Lisää tehtäviä ja vähemmän rahaa?

Perolan mukaan THL:n taloustilanne on ollut sekaisin Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistymisestä asti.

- Yksiköille ei ole annettu vieläkään tarkkaa budjettia, vaikka eletään jo lokakuuta. Viivan alle on jäänyt miinusta, ja se täytyisi nyt korjata pikaisesti. Pitäisi ensin laskea, mistä muualta kuin henkilöstöstä voitaisiin säästää.

Lääkärit peräänkuuluttavatkin valtion vastuuta: uudelle organisaatiolle sysätään lisää tehtäviä, mutta niihin ei anneta voimavaroja.

Tilanteen taustalla on mm. valtion THL:lle osoittamien määrärahojen vähentyminen. Myös laitokselle tulevat uudet tehtävät, kuten potilasturvallisuuteen ja sosiaalitalouteen liittyvät työt sekä oikeuspsykiatrian ja oikeuslääketieteen viranomaistehtävät, lisäävät kustannuksia. THL:n johto ilmoitti erikseen, että oikeuslääketieteellisiä tehtäviä ei vähennetä.

THL:n ensi vuoden talousarvion vaje on noin 5,6 miljoonaa euroa.

Säästötarvetta on jo uumoiltu

Yt-ilmoitus ei tullut yllätyksenä LL, tutkija

Meri Larivaaralle

, joka työskentelee THL:n palvelujärjestelmien arviointiyksikössä.

- Yksikkömme 10 prosentin säästötarve on ollut tiedossa jo jonkin aikaa. Vajeen suuruudesta on voinut päätellä, että joihinkin toimiin ryhdytään. Tietysti yt-neuvottelut kuulostavat painavalta asialta.

Meri Larivaaran mielestä nykyisessä tilanteessa on viisainta keskittyä tekemään normaalisti töitä ja odottaa, mitä yt-neuvottelut tuovat tullessaan. Hän on pysynyt hyvin ajan tasalla neuvotteluja koskevista asioista, sillä yksi luottamusmiehistä työskentelee samassa yksikössä.

- Ymmärrän kyllä, että neuvottelut etenevät virallisten yt-portaiden mukaan. Silti toivon, että meille voitaisiin tiedottaa jo aiemmin, mihin vähennykset kohdentuvat. Neuvottelujen monet kiemurat hieman turhauttavat.

Keskeiset toiminnat pitäisi määritellä

THL:n tehtäviksi asetettiin Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhdistyessä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Larivaaran mielestä säästöistä päätettäessä pitäisi pohtia, mitkä ovat THL:n keskeisiä, säilytettäviä toimintoja.

- Terveyspalvelujärjestelmässä on paljon kehittämistä, mikä puolestaan vaatii tutkimustyötä: esimerkiksi perusterveydenhuoltomme on aika hankalassa jamassa.

- Hallituksen linjaukset tähtäävät palvelujen monimuotoisempaan tuotantoon. Siksi täytyisi selvittää, mitä tällainen kehityssuunta merkitsee potilaan, kunnan, kansanterveyden ja tasa-arvon kannalta, korostaa Larivaara.

Hänen mielestään sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tutkimus- ja kehitystyö vaarantuu, jos resursseja heikennetään. Soveltavaa tutkimusta kun ei voi siirtää yliopistoon.

Päällimmäisenä pettymys

Kun Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistyivät vuoden alussa, kirjattiin lakiin, että henkilöstövähennyksiä ei tehdä yhdistymisen vuoksi.

- Se osoittautui tyhjäksi lausumaksi. On kummallista, että reilut puoli vuotta yhdistymisen jälkeen alkavat yt-neuvottelut. Kyllä minä peräänkuulutan valtio-omistajalta vastuuta tässä asiassa: sama hallitushan istuu edelleen. THL:lle on määrätty uusia toimintoja, mutta niihin ei anneta resursseja. Tämän vuoksi vanhoja tehtäviä joudutaan nyt karsimaan, Markus Perola toteaa.

Perolan mukaan THL:n henkilökunnan tunnelmissa ovat päällimmäisinä pettymys ja tässäkö tämä nyt sitten oli -ajatukset.

- Tämä tilanne syö varmasti työmotivaatiota. Ensin lähdettiin pistämään innokkaasti pystyyn uutta laitosta ja tässä on kiitos, Perola summaa.

Taustalla Lääkelaitoksen alueellistaminen?

Myös maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan muutokset vaikuttavat budjetin vajeeseen. Yhteisrahoitteiseen toimintaan kuuluvat esimerkiksi Suomen Akatemian ja EU:n kanssa toteutettavat tutkimushankkeet. Maksullista toimintaa puolestaan ovat markkinahintaan myytävät konsultaatiot, jotka kiellettiin laissa THL:ää perustettaessa.

- Myös ostot valtiolta valtiolle ovat vähentyneet, koska THL menetti aiemmin poliisille tehtävän päihdeanalytiikan kilpailutuksen vuoksi, kertoo pääluottamusmies

Timo Sinervo

THL:stä.

Sinervo kysyy, maksaako THL nyt huonosti suunniteltua Lääkelaitoksen alueellistamista. THL:n budjetista ollaan siirtämässä 930 000 euroa uudelle lääkealan keskukselle FIMEA:lle.

Neuvotteluesityksen mukaan vähennykset kohdistuvat sekä Helsingin toimipisteisiin että laitoksen alueellisiin toimintoihin Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Vaasassa, Kuopiossa ja Oulussa.

- Yhdistymisen yhteydessä sen sijaan puhuttiin, että alueellisia toimipisteitä pitäisi myöhemmin lisätä, ihmettelee Sinervo.

THL:n henkilökunta marssi tällä viikolla ulos ja meni eduskuntaan kertomaan mielipiteensä tästä tilanteesta.