Lehti 12: Ajan­kohtai­sta 12/2011 vsk 66 s. 985

Eriarvoisuus on terveydenhuollon suurin eettinen ongelma

Hertta Vierula

Lääkäriliiton järjestämään perehdytystilaisuuteen kokoontui viime viikon torstaina 14 kansanedustajaehdokkaaksi asettunutta lääkäriä. Lääkärilehti oli paikalla kysymässä ehdokkaiden kantoja terveydenhuollon ajankohtaisiin kysymyksiin. Lähes kaikki ehdokkaat arvioivat potilaiden eriarvoisuuden olevan tärkein eettinen ongelma terveydenhuollossa.

Erikoissairaanhoidon kulujen siirtämistä kunnilta valtiolle kannatti kahdeksan ja vastusti kuusi ehdokasta. Anna-Liisa Koivisto (kesk), Eero Akaan-Penttilä (kok), Kaarina Järvenpää (kd), Sari Mäkimattila (kd) ja Leena Kaartinen (kd) katsoivat, että ainakin erityisvaativassa tai erityisen kalliissa erikoissairaanhoidossa kulujen pitäisi olla valtion vastuulla. Kaija Hartialan (kok) mielestä kunnilla ei ole tosiasiassa mahdollisuutta vaikuttaa erikoissairaanhoidon kuluihin, joten nykyinen järjestelmä ei toimi. Sirpa Asko-Seljavaara (kok) sen sijaan epäili, että erikoissairaanhoidon siirtäminen valtiolle merkitsisi, että "piikki on auki".

Yhdeksän ehdokasta vastusti ulkoistamisen lisäämistä terveydenhuollossa. Fredrik Almqvistin (sd) mukaan kehitys ulkoistuksen suuntaan on edennyt liian pitkälle. Kyösti Haukipuro (kesk) kiteytti, että ulkoistamisen sijaan pitäisi panna perusasiat ja perustyö kuntoon. Sen sijaan Pentti Klefström (kd), Laura Räty (kok), Hartiala (kok) ja Kaartinen (kd) kannattivat ulkoistamisen lisäämistä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kaartinen painotti, että ulkoistamista voidaan lisätä, jos on pakko.

Lähes kaikki ehdokkaat lisäisivät yksilön vastuuta omasta terveydestään. Useimmat kuitenkin painottivat, että myös tukea sairauksien ennaltaehkäisyyn pitäisi olla tarjolla nykyistä enemmän. Vain Räty (kok) oli sitä mieltä, ettei yksilön vastuuta pitäisi lisätä.

Seuraavan vaalikauden tärkeimmät terveydenhuollon kysymykset ovat useimpien mielestä rahoitusjärjestelmän uusiminen ja perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen. Hartiala (kok) piti tärkeimpänä kysymyksenä tiedonkulun järjestämistä niin, että tieto olisi aina siellä, missä potilaskin. Klefström (kd) haluaisi lisätä potilaan valinnanvapautta.

Lue myös

Ehdokkaiden mielestä suomalainen lääketieteellinen tutkimus on puolueetonta. Mäkimattila (kd) pohti, että rahoituksen niukkuus vaikuttaa siihen, mitä tutkitaan ja mitä ei tutkita. Eeva Kuuskoski (kesk) arvioi, että tutkimus on ja ei ole puolueetonta.

Tulevissa eduskuntavaaleissa on kansanedustajaehdokkaina ainakin 41 lääkäriä. Kokoomuksella ja vihreillä on molemmilla kahdeksan lääkäriä. Seuraavaksi eniten lääkäriehdokkaita on keskustalla ja kristillisdemokraateilla, molemmilla seitsemän. SDP:llä ja vasemmistoliitolla on neljä, RKP:llä ja perussuomalaisilla yksi lääkäriehdokas. Yksi lääkäri on sitoutumattomana ehdokkaana vapauspuolueen listalla. Ehdokkaat esittäytyvät tarkemmin numerossa 13/2011.

Lue aiheesta myös sivuilta 1030-2.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030