Erikoismaksuluokan tilalle ehdotetaan iltatyöjärjestelmää
Kansallinen terveysprojekti on tuomassa itsemaksavat potilaat kunnallisiin sairaaloihin. Asteittain poistuvan erikoismaksuluokkajärjestelmän tilalle ollaan tuomassa uudenlaista iltatyöjärjestelmää, jossa sairaanhoitopiiri ostaa sairaalan omilta lääkäreiltä lisätyötä. Hoidon maksaisi potilas itse tai esimerkiksi vakuutusyhtiö.
- Terveysprojektin ehdottaman mallin mukaisessa iltatyöjärjestelmässä voitaisiin harjoittaa polikliinistä vastaanottotoimintaa ja tehdä polikliinisiä toimenpiteitä sekä päiväkirurgiaa. Tarkoitus on, että näin hoidettuja potilaita ei lainkaan oteta vuodeosastoille, sanoo kansallisen terveysprojektin sihteeri, lääkintöneuvos Jouko Isolauri.
-Aluesairaaloiden lääkärit ovat 1960-luvulta lähtien voineet pitää yksityisvastaanottoa sairaalan tiloissa maksaen korvausta tiloista, laitteista ja henkilökunnan käytöstä. Tällaista vastaanottoa pitää aluesairaaloissa nykyään noin 200 lääkäriä. Potilaille maksetaan käynneistä Kela-korvausta, hän toteaa.
Uuden järjestelmän mukainen iltatyö ei kuitenkaan ole yksityispraktiikkaa, vaan lääkärit ovat sitä tehdessään kunnallisen työnantajan palveluksessa. Järjestelmä on tarkoitettu nimenomaan kunkin sairaalan omille lääkäreille ja hoitajille. Laitteista ja tiloista maksetaan vuokraa kuntayhtymälle.
- Hoidon maksaisivat joko potilaat itse, vakuutusyhtiöt, työnantajat tai kunnat. Kun ns. laastarivero poistuu, iltatyöjärjestelmä saattaa kiinnostaa vakuutusyhtiöitä, Isolauri huomauttaa.
Laastarivero on valtiolle liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöiltä peritty korvaus kustannuksista, joita liikenne- ja työtapaturmissa vahingoittuneiden hoidosta on aiheutunut julkiselle terveydenhuollolle. Kyse on ollut vuosittain noin 300 miljoonasta markasta, jotka on kerätty Kelalle. Laastariveron poistuessa vakuutusyhtiö voi valita potilaan hoitopaikan ja sairaanhoidon kustannukset maksetaan vakuutusjärjestelmästä suoraan palvelujen tuottajille.
Sairaalalääkärit itse toivoivat iltatyöjärjestelmää
Jouko Isolaurin mukaan iltatyöjärjestelmää ovat toivoneet sairaalalääkärit itse.
- Erikoismaksuluokasta merkittävästi hyötyneitä sairaalalääkäreitä on hyvin vähän, EML on ollut lääkärikunnan sisällä aika epätasaisesti palkitseva järjestelmä. Iltatyöjärjestelmä on modernimpi ja lääkäreitä heidän niin halutessaan paljon laajemmin palkitseva järjestelmä kuin EML. Peruslähtökohta on, että iltatyöjärjestelmä on keino sitouttaa sairaalan avainsuorittajia työnantajaansa nykyistä paremmin, Isolauri sanoo.
- Iltatyö on vapaehtoista, keneltäkään sitä ei edellytetä. Myös sairaalat itse voivat harkita, ottavatko järjestelmän käyttöön vai eivät. Koska iltatyö on työaikalain mukaista toimintaa, siitä ei tule kenellekään kovin massiivista toimintamuotoa. Jos lääkäri ei kuitenkaan tee ylitöitä muuten, mutta haluaa hyödyntää tämän systeemin maksimaalisesti, voi hän tehdä lomat ja koulutuksen huomioon ottaen iltatyöjärjestelmässä 33 tuntia töitä kuukaudessa, hän laskee.
Lääkärille maksettavien korvausten osalta Isolauri toteaa, ettei järjestelmän lopullisia raameja ole vielä päätetty. Iltatyötä tekevä lääkäri tekee työnantajansa kanssa sopimuksen niistä ehdoista, joilla tekee iltatyötä.
- Periaatteessa on työnantajan ja työntekijän välinen asia, minkälaisen sopimuksen he tekevät. Korvaustason määrittää kilpailutilanne. Jotta systeemistä tulisi toimiva, korvausten täytyy olla sen tasoisia, että järjestelmässä kannattaa työskennellä, hän huomauttaa.
Kansallisen terveysprojektin loppuraportin mukaan lisätyöjärjestelmän käytön edellytyksenä on, että toiminta varsinaisena työaikana on tehokasta ja tuottavaa. Isolaurin mukaan se tarkoittaa pitämistä kiinni hoidon saamiselle asetetuista enimmäisajoista: sairaalan leikkausjono siinä toiminnassa, jota iltatyönä tehdään, ei saa olla puolta vuotta pitempi.
- Nykyinen virkaehtosopimuksen mukainen lisätyömahdollisuushan ei poistu tämän järjestelmän myötä. Saattaa olla, että VES:n lisätyöjärjestelmää käytetään leikkausjonojen lyhentämiseen.
Korvauksista keskustellaan Kelan kanssa
Aluesairaaloiden tiloissa pitää nykyään yksityisvastaanottoa noin 200 lääkäriä. Kansallisen terveysprojektin selvitysten mukaan heidän potilailleen maksetaan Kela-korvausta suurin piirtein noin miljoona euroa vuodessa.
Isolaurin mukaan Kelan kanssa on käyty keskusteluja sairausvakuutuskorvauksien maksamisesta myös nyt ehdotetussa iltatyöjärjestelmässä.
Kansallisen terveysprojektin loppusuositusten perusteella on tehty valtioneuvoston periaatepäätös, jonka mukaan erikoismaksuluokkajärjestelmästä luovutaan asteittain. Koska EML-oikeus säilyy työuran loppuun niillä lääkäreillä, joilla se jo on, Isolauri laskee EML-järjestelmän päättyvän vasta yli 30 vuoden kuluttua. EML-oikeus säilyy hänen mukaansa myös lääkärin vaihtaessa työpaikkaa.
Kansallisen terveysprojektin loppuraportin mukaan EML:stä luopuminen kompensoidaan kaikille sairaalassa työskenteleville lääkäreille osana virkaehtosopimusta.
- Valtio rohkaisee työmarkkinaosapuolia kehittämään kannustavia palkkausjärjestelmiä. Valtiohan ei ole osapuoli näissä neuvotteluissa. Nyt EML:ään kuluva rahasumma kompensoidaan erikseen sovittavalla tavalla siten kuin työmarkkinaosapuolet katsovat parhaaksi. Heidän asiakseen jää miettiä, mitä kannustavuus palkkauksessa tarkoittaa, Isolauri toteaa.
EML:stä ei neuvotella ensi sopimuskierroksella
- On aivan selvää, että me emme sotke seuraavan sopimuskierroksen neuvotteluihin kysymystä EML-järjestelmästä luopumisesta. Jos asiasta neuvotellaan, siitä neuvotellaan yleisistä tulopoliittisista ja virkaehtosopimusneuvotteluista erillään. Tämä on liiton vankkumaton näkemys, sanoo Lääkäriliiton apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas.
Hänen mukaansa on selvää, ettei EML-järjestelmää voida purkaa ilman runsasta lisärahaa, ja senkin jälkeen ratkaistavana on vielä monia ongelmia.
- Oikeus erikoismaksuluokassa oleviin potilaisiin on nykyään noin 40 prosentilla sairaalalääkäreistä ja järjestelmää käyttää noin 17 prosenttia sairaalalääkäreistä. EML-palkkiot vaihtelevat nollasta lähes 5 000 euroon kuukaudessa. Miten luodaan kompensaatiomenettely, joka olisi lähelläkään oikeudenmukaista? Kangas kysyy.
- Rahan lisäksi työnantajapuolelta tarvitaan myös aivan toisenlaista asennoitumista kuin normaaleissa virkaehtosopimusneuvotteluissa, lakon aikaisista asenteista puhumattakaan.
Lääkäriliitossa EML:stä luopumisen arvioidaan aiheuttavan ongelmia esimerkiksi uusien silmälääkärien palkkaamisessa sairaaloihin. Koska nuoret silmälääkärit eivät pääse osallisiksi EML-järjestelmästä, heidän uskotaan haluavan sen sijasta korkeamman peruspalkan, mistä taas aiheutuu epäsuhta vanhempien kollegojen peruspalkkoihin nähden.
Ehdotettuun iltatyöjärjestelmään Kangas suhtautuu perin nihkeästi.
- Iltatyöjärjestelmällä ei missään tapauksessa voida kompensoida erikoismaksuluokan poistamista. EML-korvaukset ovat korvausta säännöllisenä perustyöaikana tehtävästä työstä. Jos niistä luopumista ryhdytään korvaamaan luomalla kannustavia elementtejä, on korvaus ensisijaisesti kohdistettava säännölliseen työaikaan, josta erikoismaksuluokkatulotkin tulevat, Kangas painottaa.
- Iltatyöjärjestelmään ei ole kovin helposti luotavissa asetelmaa, jossa voitaisiin puhua rehellisestä kilpailusta. Miten käynnit esimerkiksi hinnoitellaan ja saavatko nämä potilaat sairausvakuutuskorvauksen?
Ministeriön laskelmaa iltatyöhön käytettävissä olevasta tuntimäärästä Kangas pitää virheellisenä, koska työaikalain ylityökattoon luetaan myös päivystykseen käytetty aika.
