Lehti 17: Ajan­kohtai­sta 17/2017 vsk 72 s. 1062

Erikoissairaanhoidon verkkopalvelu ei synny ilman kasvukipuja

Terveyskylä kasvaa vauhdilla. Digihoitopolkujen toivotaan helpottavan lääkärin työtä ja parantavan hoitoa.

Tuomas Keränen
_empty_

Julkisen erikoissairaanhoidon verkkopalvelu Terveyskylässä on avoinna jo 12 taloa. Uusimpien ovet aukesivat maaliskuussa.

Tuoreimpia tulijoita on yliopistosairaaloiden yhteinen Aivotalo, josta avattiin ensin kaikille avoin puoli. Myöhemmin aukeavat ammattilaisille suunnattu puoli ja potilaiden henkilökohtaiset digihoitopolut, joiden avulla voi raportoida oireista ja voinnista.

Uuden luominen ei ole syntynyt ilman kasvukipuja, kertoo Aivotalon aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitopolkuja kehittänyt neurologian dosentti ja erikoislääkäri Petra Ijäs.

– On haasteellista kirjoittaa maallikolle ymmärrettävää, mutta samalla asiasisällöltään täsmällistä tekstiä. Siksi sivuston tekstejä hiotaan koko ajan.

Aivotalon projektipäällikkö, neurologi Laura Mäkitie muistuttaa, että luotettavaa tietoa sairaudestaan etsivä potilas ei saa tuupertua alkumetreille lääketieteellisen sanaston takia. Lisäksi tieto pitää löytää ilman turhia klikkauksia.

Aivotaloon suunnitellaankin navigaattoria, jonka avulla mittavan aineiston joukosta seuloutuisi vain potilaalle oleellinen tieto.

– 60-vuotiaan miesepilepsiapotilaan on turha etsiä tietoa raskaus ja epilepsia -osiosta, Mäkitie summaa.

Digihoitopolku antaa potilaalle mielenrauhaa

Digihoitopolkujen avulla voidaan löytää riskitekijöitä, joita ei todettu potilaalla sairaalahoidon aikana. Riskitekijä voi olla eteisvärinä tai uniapnea.

Potilaat, joille etämonitorointi sopii, voivat mitata kotonaan esimerkiksi verenpainetta ja säätää lääkitystä mittausarvoista saadun palautteen avulla.

– Aivoinfarkti on pelottava tapahtuma. Kun potilaat tietävät, että joku seuraa heitä, niin se tuo heille turvallisuudentunnetta.

Ijäs kertoo, että etämonitoroinnin avulla vastaanottokäynneillä voidaan mennä heti asiaan mittaustulosten analysoinnin sijaan. Parhaimmillaan lääkärin työ helpottuu ja potilaan hoito paranee.

– Sovellusten ja algoritmien pitää olla niin hiottuja, että tieto esimerkiksi EKG-analyysistä tulee meille valmiiksi pureskeltuna.

Ijäs toivoo, että hoitopolkujen suunnitellut chat-toiminnot korvaavat tulevaisuudessa vanhentuneet piilosoittoajat, sähköpostittelun ja jopa perinteiset kirjeet. Potilaat toivovat chatista kanavaa vertaistuelle.

Lue myös

Digihoitopolut eivät sovellu kaikille

Sekä Mäkitie että Ijäs tiedostavat, että digihoitopolut eivät sovellu kaikille. Ne on tarkoitettu vain polikliiniseen seurantaan. Suunnitteluvaiheessa on käynyt ilmi, että ikä ei ole este osaamiselle.

– AVH-potilaani, 90-vuotias rouva työnsi vastaanotolla eteeni Iphonen, jossa oli verenpaineista kuukausien hieno kirjanpito, Ijäs hymähtää.

Mäkitie pitää tärkeänä, että digipalveluiden takia ei etäännytä potilaasta, vaan tarjotaan jotakin lisää.

– Nimenomaan niin, että hoitosuhteet säilyvät eikä toisella puolella olisi vain kasvoton tietokone.

Epilepsian hoitopolku avataan ensimmäisenä Aivotalossa syksyllä. Terveyskylän taloista muun muassa Painonhallintatalon digihoitopolut ovat jo auki.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030