Resistentin ESBL-sairaalabakteerin nopea yleistyminen Helsingissä huolettaa infektiolääkäreitä. ESBL on noussut bakteeriuhaksi numero yksi, ohi MRSA:n.

Viime vuonna Husissa todettiin 515 ESBL-tartuntaa, kun MRSA-tapauksia ilmeni 444. Alkuvuoden luvut kertovat MRSA:n talttumisesta, mutta ESBL jatkaa yleistymistään.

- Tällä hetkellä ESBL-epidemia näyttää pääkaupunkiseudulla selvästi vakavemmalta ongelmalta kuin MRSA. Muualla sitä on vain vähän, Helsingin kaupungin infektiolääkäri

Laura Lehtola-Vanhanen

toteaa.

Husin infektiotautien ylilääkärin

Ville Valtosen

mukaan ESBL-ongelmasta tulee valtakunnallinen muutaman vuoden kuluttua.

Vuonna 2000 Husissa oli vain kuusi ESBL-tartuntaa.

Resistentti ESBL-bakteeri oli aluksi Helsingin tukisairaaloiden riesa, mutta nyt se on levinnyt myös avohoitoon. Lehtola-Vanhasen mukaan avohoidosta tulee paljon uusia tapauksia. Avohoitoon leviämisen syitä ei tiedetä.

- Muutaman vuoden kuluttua ESBL voi olla merkittävä virtsatietulehdusten aiheuttaja avohoidossa. Silloin hoito tulee hankalaksi, koska suun kautta otettavia lääkkeitä on vähän. Tartunnat alkavat sitten kuormittaa sairaaloita, Ville Valtonen sanoo.

ESBL on Valtosen mukaan vaikea sairaalabakteeri, koska suolistoon päässeistä kannoista suurin osa on pysyviä.

Toivoa tuo uusi antibiootti, tigesykliini, joka tehoaa useisiin resistentteihin sairaalabakteerikantoihin. Lääke sai myyntiluvan EU-maissa huhtikuun lopussa. Suonensisäisesti annosteltava tigesykliini tehoaa suureen osaan MRSA-, VRE- ja ESBL-kannoista. Suomessa se on ollut koekäytössä parin vuoden ajan.

- Uusi lääke on sen verran kallis, että sitä käytetään vain kun on välttämätöntä, Valtonen toteaa.

ESBL:n eli laajakirjoisten beetalaktaasia tuottavien kantojen torjuntaan pätevät samat toimet kuin MRSA:n, eli eristys ja käsihygienia.