Lääkäristä tulee vaikuttava esiintyjä muutamalla valikoidulla keinolla.

Miten pitää kuulijoiden mielenkiinto yllä? Sitä miettivät useat yleisön eteen joutuvat.

Powerpoint-esitystä laativan on syytä pysähtyä miettimään, miten asiansa rajaa ja mikä on esityksen ydinsanoma. Kun tiedon jaottelee tiiviisiin osiin, se on helpompi omaksua. Liikaa asiaa esitykseensä ei kannata ahtaa.

Jos esityksen ensisijaisena tavoitteena on vaikuttaa kuulijoihin, kannattaa kiinnittää huomiota asian monipuolisiin ja loogisiin perusteluketjuihin. Yleisössä osalle puhutun sanan osuus on painavin. Toiset kiinnittävät suurimman huomion kirjoitettuun tekstiin ja kuviin. Jotkut kiinnittävät huomiota esiintyjän eleisiin, ilmeisiin, äänenpainoihin ja esityksen tuottamiin tunne-elämyksiin, ja oppivat sitä kautta.

Aktivointi herättää yleisön mielenkiinnon heti esityksen alussa. Kuulijoille voi esittää suoran kysymyksen tai heitä voi pyytää äänestämään perinteisellä ”käsi ylös” -vastauksella.

– Usein näitä menetelmiä kartetaan tiukkaan aikatauluun vedoten, mutta eivät ne vie juurikaan aikaa, yliopistonlehtori Jonna Koponen sanoo. Monet erikoislääkärit ovat hakeneet oppia hänen ohjaamaltaan esiintymistaidon kurssilta.

Mielenkiintoa voi pitää yllä myös havainnollistamalla asiaa ja ottamalla käyttöön erilaiset äänen keinot. Tauotukset, painotukset ja voimakkuuden säätely kutittelevat kuulijan mieltä. Eikä puhujanpöntön taakse kannata jämähtää. Katsekontakti herättää luottamusta.

Esitykseen voi upottaa viihdyttävyyttä hauskan kuvan tai sarjakuvan muodossa. Huumorin käyttö täytyy harkita huolella, eikä esitykseen kannata liimata irtovitsejä.

Virheitä saa tehdä ja jännitys on normaalia. Koponen muistuttaa, että yleensä kuulija ei edes huomaa esiintyjän jännitystä.

Jännitys katoaa kantapäiden kautta

Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaattiseura valitsi keuhkosairauksien dosentti Marjukka Myllärniemen vuoden 2010 luennoitsijaksi. Kandit kiittelivät erityisesti Myllärniemen selkeyttä ja kiteyttämistaitoa.

Ei yleisön eteen kävely ole Myllärniemellekään aina helppoa ollut. Jännitys on yrittänyt viedä sanat mielestä, joten varmuuden vuoksi hän aikaisemmin kirjoitti asioita paperille, etenkin jos aihe ei ollut sitä ominta omaa. Ja jos jännitys uhkaa ottaa vallan, Myllärniemi tekee, kuten pedagogiikan kurssilla opetettiin: naulaa kantapäät lattiaan. Temppu tepsii joka kerta.

– Pieni jännitys on kuitenkin pakollista, jotta esitys onnistuisi. Paineet auttavat skarppaamaan.

Lue koko juttu ja hyvän esityksen resepti perjantaina 20.5. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Jaana Ahlblad
Kuva: Panthermedia