Etelä-Karjala kehuu osaavaa väkeään

Johtavien lääkärien parissa tehdyn kyselyn tulokset toivat esille, että Etelä-Karjalan terveyskeskuksissa yleisin ilonaihe on osaava työntekijäjoukko. Sosiaali- ja terveysministeriön terveyskeskuskierroksella Lappeenrannassa kehuttiin myös hyviä tutkimusmahdollisuuksia ja modernia tietotekniikkaa. Lääkäripula on yleisin huolenaihe, mistä aiheutuu monia seurannaisvaikutuksia. Varsinkin pieni yksikkö on haavoittuva, jos se toinen tai jopa ainokainen lääkäri on poissa töistä.

- Sijaisten saannin vaikeus todettiin ongelmaksi monessa kunnassa, joten seutuyhteistyöstä kannattaisi varmaan hakea apua pienten yksiköiden varahenkilöpulaan. Tässä kohtaa ei kannata antaa nurkkakuntaisten asenteiden nousta yhteistyön jarruksi, kannusti kyselyn tuloksia esitellyt ylilääkäri Kati Myllymäki.

Alueellista jatkokoulutusta?

- Peruskysymys nyky-Suomen maaseudulla on: Pitääkö jokaisella olla omassa tallissa oma puimuri? Samaa voidaan kysyä maaseudun terveyskeskusten varustuksesta, vertasi toimialajohtaja Kari Korhonen Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimesta.

- Ajan pitäisi viimein olla kypsä kuntayhteistyöhön, ja kuntien virkamiehet pystyvätkin jo keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Itsekäs resurssikilpailu tulee vääjäämättä kääntymään itseään vastaan, Korhonen korosti Lappeenrantaan kokoontuneille kymmenille seudun luottamushenkilöille.

Yhteistyön voimaan luotettiin myös työryhmätyöskentelyssä - ainakin ryhmätöiden tulosten esittelijöiden puheissa. Ideoista ei eteläkarjalaisilla tuntunut olevan pulaa.

- Olisiko syytä perustaa Kaakkois-Suomen terveydenhuollon ja sosiaalitoimen täydennyskoulutuskeskus? Nimeksi sopisi vaikka karusellikoulutus, jossa tehtäisiin tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa, esitti Lappeenrannan terveyskeskuksen johtava lääkäri Timo Kohvakka omassa puheenvuorossaan.

Yliopistot tekisivät sopimuksia koulutusyhteistyöstä aluekeskuksen kanssa, ja perusopiskelijat sitoutuisivat tulemaan aikanaan alueelle töihin. Vakituinen viranhaltija pääsisi vuorostaan jatko- ja täydennyskoulutukseen.

Pienessä yksikössä lääkärivaje voi tuottaa myös johtamisongelmia. Johtava lääkäri tekee paljon kliinistä potilastyötä, jolloin aikaa ja voimavaroja jää liian vähän vaativaan johtamistyöhön.

- On myös hyvä tunnustaa sekin tosiasia, että terveydenhuollon nykyaikainen johtaminen vaatii sellaista tietotaitoa, jota lääkärikoulutuksessa ei ole riittävästi. Lääkärin on ehdottomasti voitava hankkia johtamiskoulutusta, mikäli hän hallintotyöt aikoo ottaa vastaan, Timo Kohvakka muistutti.