Kansalliskirjasto julkaisee tällä viikolla lähes tuhatvuotiaan kirjaharvinaisuuden verkossa. Theorica Pantegni on Euroopan ensimmäinen lääketieteen oppikirja ja Suomen vanhin sidottu käsikirjoitus.

Keskiaikainen latinankielinen lääketieteen oppi- ja käsikirja Theorica Pantegni on Suomen vanhin sidottu käsikirjoitus ja yksi Kansalliskirjaston kokoelman helmistä.

Nyt tämä 420-sivuinen, varhaisgoottilaisin kirjaimin 1100-luvun jälkipuoliskolla tehty käsikirjoitus on digitoitu ja transkriboitu eli kirjoitettu modernein kirjaimin latinaksi.

Pohjois-Afrikasta kotoisin olleen ja Italiassa Monte Cassinon luostarissa munkkina eläneen Constantinus Africanuksen teos on mukailtu käännös arabiankielisestä alkuteoksesta, persialaisen lääkärin Haly Abbasin (n. 930-994) al-Malakîsta. Tästä antiikin kreikkalaisen lääketieteen perintöön pohjautuvasta teoksesta muodostui aikansa johtava lääketieteen oppi- ja käsikirja islamilaisessa maailmassa. Constantinuksen käännös sai vastaavan aseman Euroopan ensimmäisissä lääketieteellisissä kouluissa ja yliopistoissa. Teos vaikutti ilmestyksen lailla keskiajan Euroopassa ja nosti Euroopan lääketieteen uudelle tasolle.

Theorica Pantegnista on olemassa yli 70 käsikirjoitusversiota eri puolilla Eurooppaa, mutta yhtäkään niistä ei ole transkriboitu aiemmin. Vuonna 2004 neuropatologian emeritusprofessori Matti Haltia törmäsi tutkimuksissaan Konstantinuksen teokseen. Tarkempi perehtyminen paljasti, että Kansalliskirjaston teos on yksi vanhimmista säilyneistä versioista.

Suomen keisari Nikolai 1:n hovin kautta

FM, latinisti Outi Kaltion puolentoista vuoden ajan tekemän transkriptiotyön tulos julkistetaan virallisesti torstaina 16. kesäkuuta.

– Theorica Pantegnissa korostetaan sitä, että terveys on ruumiin tasapainotila ja sairaudet ovat seurausta tämän tilan järkkymisestä. Epätasapainotilan korjaaminen taas on hyvin yksilöllistä, eli kaikki hoidot eivät tehoa samalla tavalla kaikkiin ihmisiin, Kallio tiivistää kirjan keskeistä antia.

Theorica Pantegni julkaistaan verkossa sekä facsimile-muodossa eli valokuvina että transkriptiona eli kirjoitettuna modernein kirjaimin latinaksi.

Ulla Järvi

Kuva: Veikko Somerpuro