Edessä on viikon kiperin potilastapaus, mutta tilanne on turvallinen. Ollaan Kajaanissa, jossa eurolääkäreiden koulutus päätettiin laittaa kuntoon. Pöydän ympärillä uskotaan, että yhteiset iltapäivät antavat eurolääkäreille keinoja pärjätä terveyskeskuksessa.

Joukko eurolääkäreitä istuu pöydän ympärillä miettimässä, miten kuntouttaa aivoverenvuodon seurauksena vaikeasti vammautunutta 60-vuotiasta naista. Mistä olisi apua ja mitä on saatavilla? Entä kuinka paljon fysioterapiaa on riittävästi?

On eurolääkäreiden koulutusiltapäivä Kajaanin pääterveysasemalla. Kainuun terveysasemilla tai keskussairaalassa eurolääkärivaihettaan suorittavat

Antti Puolitaival, Satu Raappana, Liisa Tiihonen, Paula Korkiamäki, Hannele Sarkkinen

ja

Tero Pääkkö

miettivät porukalla, mitä todellisen potilastapauksen auttamiseksi voisi tehdä. Päätelmänsä he perustavat geriatri

Jarmo Ålanderin

monistamaan potilaskertomukseen.

On Ålanderin vuoro perehdyttää eurolääkäreitä ohjaajalääkärin ominaisuudessa. Tällä kertaa iltapäivä on varattu kuntoutussuunnitelman tekemiseen ja kuntoutustukien hakemisen käytännön opetteluun.

"Vähän kirkastui jo"

Eurolääkärit kirjaavat tärkeät seikat keltaisiin muistilappuihin, jotka liimataan ikkunaan. Vireys? Lihasvoima? Wc-käynnit? Ruokailu? Motivaatio?

Mukana tilanteessa on myös yleislääketieteen professori

Pekka Honkanen

, jonka työnä on kehittää lääkäreiden koulutusta Kainuussa.

- Miettikää mitä potilaalta puuttuu ja miten häntä voisi auttaa, Pekka Honkanen opastaa. Lappuja tulee kaksi lisää: Fysioterapia? Toimintaterapia?

- No saisiko hän fysioterapiaa kotona vai terveyskeskuksessa? Olisiko hänelle virkistävää päästä välillä pois kotoa? pohtii Hannele Sarkkinen.

- Entä mitä on neuropsykologinen kuntoutus, johon potilas on ohjattu, kyselee Tero Pääkkö.

- Osaan kyllä ohjata fysioterapiaan tai toimintaterapiaan, mutta en tiedä mitä ne käytännössä pitävät sisällään, tunnustaa Paula Korkiamäki.

- Teidän ei tarvitse tietää terapioiden sisällöstä. Fysioterapeutit ja toimintaterapeutit kyllä hallitsevat ne asiat. Karkeasti voi sanoa, että toimintaterapialle kuuluvat kädet ja kaikki hartioista ylöspäin, muu on fysioterapian alaa, Ålander kertoo.

Hän paljastaa, että potilaskertomusta kirjoitettaessa huonossa kunnossa ollut nainen on kuntoutunut yllättävän hyvin ja pääsee jo sauvakävelylenkeille.

- Tästä näette, että kuntoutussuunnitelman tekeminen kannattaa, Pekka Honkanen sanoo.

- Vielä täytyy treenata näitä asioita, mutta kyllä tämä tästä jo vähän kirkastui, Korkiamäki toteaa.

Koulutus lähelle käytäntöä

Eurolääkäreiden köykäiseksi arvosteltua koulutusantia on ryhdytty panemaan kuntoon Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Aikomuksena on aidosti vahvistaa eurolääkärijakson aikana karttuvaa yleislääketieteen osaamista.

Kuntayhtymä on tehnyt Oulun yliopiston kanssa sopimuksen viiden vuoden mittaisesta yleislääketieteen professuurista. Professuuria on syksystä saakka hoitanut Pekka Honkanen. Koulutuksen kehittämisen ohessa hän työskentelee päivän viikossa terveyskeskusvastaanotolla Kajaanissa.

Maakunnan eri terveysasemilla ja keskussairaalassa työskentelevät eurolääkärit kokoontuvat kaksi kertaa kuukaudessa iltapäiväksi yhteisen pöydän ääreen. Tarkoitus on, että ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja eurolääkärit voivat osallistua koulutukseen koko sen ajan, jonka ovat Kainuun maakunnan palveluksessa.

Tässä problem based learning -mallissa eurolääkärit ratkaisevat todellisia potilastapauksia, joita vuorossa oleva ohjaajalääkäri heidän pohdittavakseen tuo. Tarkoituksena on ratkoa sellaisia potilastapauksia, joita tulee vastaan nimenomaan perusterveydenhuollossa ja jatkaa siitä, mihin yliopistossa jäätiin. Tähän mennessä on käsitelty 34-vuotiaan miehen tuoretta aikuistyypin diabetesta ja akuuttina sekavuutena oireillutta vanhuksen sydäninfarktia.

Lisäksi eurolääkäreille on järjestetty työpaikalla tapahtuvaa ohjausta kaksi tuntia viikossa. Yhteensä koulutusta kertyy siis neljä tuntia viikossa, kun lain vaatima minimi on kaksi tuntia.

- Keskustelutilanteessa oppimista tapahtuu puolin ja toisin. Vasta koulunpenkiltä tulleet hallitsevat tautiopin paremmin, ja tilanne on antoisa myös ohjaajille, uskoo Honkanen.

Ohjaajalääkäreitä uudenmallinen koulutus työllistää enemmän ja myös heille aiotaan tarjota oppia opettamiseen.

Tavoitteena hyvä yleislääkäri

- Tietysti Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on siinä mielessä oma lehmä ojassa, että tänne halutaan houkutella lääkäreitä panemalla ohjaus- ja opetusasiat kuntoon. Näkisin asian kuitenkin laajemmin: olemme kehittämässä mallia, jonka tavoitteena on tuottaa hyviä yleislääkäreitä, tekivätpä he työnsä missä hyvänsä, Pekka Honkanen sanoo.

Hän uskoo, että onnistunut eurolääkäripalvelu antaa myös sairaalaspesialiteetin valitseville lääkäreille valmiudet toimivaan yhteistyöhön perusterveydenhuollon kanssa.

- Kun nuori lääkäri menee sairaalan klinikkaan töihin, hänen ei odotetakaan pärjäävän itsenäisesti. Tilanne on aivan vastaava, kun ajatellaan menestymistä yleislääkärin työssä. Jos joutuu epäpätevänä tekemään työtä, johon ei ole ohjausta ja opetusta, niin totta kai siitä seuraa turhautuminen, Honkanen sanoo.

Perinteinen ohjaus on Honkasen mukaan sitä, että kun nuorella lääkärillä on vastaanotollaan ongelmatapaus, kokenut lääkäri tulee paikalle ja sanoo, mitä pitää tehdä. Enemmän hyötyä oppimisen kannalta on, kun asiaa pohditaan ajan kanssa itse ja löydetään siihen ratkaisu.

- Työ perusterveydenhuollossa vaatii kokonaisvaltaista otetta ja oman persoonan ottamista mukaan työhön. Sairaalassa tarvittava tautikeskeisyys ei täällä riitä. Ammatillinen kasvu ja kehitys vaativat omaa hoksaamista ja ajattelua. Siihen yhteiset keskustelut ovat hyvä työväline. Porukka kouluttaa toinen toisiaan, näkee Honkanen.

Honkasella on tavallista paremmat puitteet suunnitella ja järjestää koulutusta, koska lääkäreiden työnantaja on Kainuussa sama sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Kun sairaalassa ja terveyskeskuksissa työskentelevät eurolääkärit osallistuvat samoihin koulutuksiin, he oppivat ymmärtämään paremmin toisiaan ja tapaa työskennellä raja-aidan toisella puolella.

Uutta oppia ja henkistä tukea

Eurolääkärit kiittelevät työnantajansa panostuksia lääkäreiden koulutukseen, vaikka kukaan heistä ei koulutuksen perässä Kainuuseen tullutkaan. Ratkaisevia asioita olivat aiemmat kokemukset työskentelystä Kainuussa ja perhesyyt, kuten puolison työpaikka.

- Opiskeluaikaisilla harjoittelupaikoilla on varmasti iso vaikutus siihen, mihin lähtee jatkossa. Harva lähtee ihan vieraaseen paikkaan, uskoo Paula Korkiamäki.

- Eurolääkäreille järjestetty koulutus on hieno lisä, mutta se ei vaikuttanut päätökseeni tulla tekemään eurovaihetta Kajaaniin, sanoo Antti Puolitaival.

- Eurovaiheessa palkka ei ole niin tärkeä asia kuin järkevät työolot, koulutus ja ohjaus, sanoo Korkiamäki ja pöydän ympärillä istuvat kollegat nyökyttelevät.

- Tosin palkkauskin on Kainuussa kilpailukykyinen, toteaa Antti Puolitaival.

Eurolääkäreiden yhteiset koulutusiltapäivät toimivat uuden oppimisen ohessa myös työnohjauksena ja samassa tilanteessa olevat lääkärit pääsevät vertailemaan kokemuksiaan.

- Terveyskeskuksessa työ on helposti aika yksinäistä. Täällä näkee toisia nuoria lääkäreitä, Liisa Tiihonen sanoo.

- Toisilta saa henkistä tukea työhön, Hannele Sarkkinen vahvistaa.

Samalla tulevat tutuksi ohjaajina toimivat vanhemmat kollegat ja heitä on helpompi lähestyä konsultointia pyytääkseen myöhemmin.

- Myös aiheet ovat olleet hyviä: joka kerralla olen oppinut jotakin, kiittelee Sarkkinen.

Nuori lääkäri hyötyy siitä, että Kainuussa voi saman työnantajan leivissä liikkua sairaalan ja terveyskeskuksen välillä. Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta koko maakunnassa. Lomat karttuvat, vaikka työpiste vaihtuu välillä sairaalasta terveysasemaksi, eikä verokorttia tarvitse erikseen toimittaa tai todistaa lääkäriyttään jokaisen työpätkän alussa.

- Työnantajalta on löytynyt kiitettävästi joustoa yksilöllisten työjärjestelyiden tekemiseksi. Uskon ja tiedän, että firmojen kautta ei samanlaista joustoa järjestyisi, Puolitaival kehuu.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen nykyisessä laajuudessaan lopettava uudistus saattaa tulla voimaan jo vuoden 2011 alusta. Lue aiheesta sivulta 1305.

Tätä eurolääkäri toivoo

Koulutusta ja ohjausta.

Tukea työhön.

Järkevät työolot.

Kokemusta eri erikoisaloilta.

Joustavuutta työjärjestelyissä.

Mahdollisuutta kontaktiin kollegoiden kanssa, sekä nuorien että kokeneiden.