Finprog - apuväline rintasyöpäpotilaita hoitavalle lääkärille

Yhtenäinen diagnostiikka ja hoidon laatu sekä kattavat rekisterit ovat pohjana suomalaiselle innovaatiolle rintasyövän ennusteen arvioimiseksi. Pelkästään tutkijoiden käytössä aiemmin ollut Finprog-ohjelma on nyt avoimesti käytettävissä Internetin kautta. Syöttämällä siihen oman potilaan tiedot saa nähtäväkseen, miten samanlaiset potilaat ovat selviytyneet omasta rintasyövästään.

- Aineisto on väestöpohjainen ja kuvaa paremmin rintasyöpää kuin esimerkiksi yhden sairaalan aineisto, sanoo professori Heikki Joensuu HYKS:n syöpätautien klinikasta.

Aineiston merkittävyyttä lisää myös hoitotietojen kattava keruu. Yhdysvalloissa on vastaavantyyppisiä arviointimalleja, mutta ne eivät useinkaan ole väestöpohjaisia ja usein niistä puuttuvat hoitotiedot.

Ohjelmaa kehitettäessä Syöpärekisteristä poimittiin ensin kaikki vuosina 1991-92 Suomessa diagnosoidut rintasyövät. Mukaan tutkimukseen valittiin tietyt maantieteelliset alueet ja noin 3 000 potilasta. Kliiniset tiedot kerättiin yhteistyössä alueiden lääkärien kanssa. Potilasta, hoitoja ja ennustetta koskevat noin 50 tietoa saatiin 91 %:sta potilaista. Rintasyöpään menehtymistä koskevat tiedot varmistettiin useasta lähteestä.

Syöpäkudosnäytteet saatiin yli 2 000 tapauksesta. Mikrokudospalojen jatkoanalyysit saattavat tuoda myöhemmin lisäpiirteitä arviointiohjelmaan.

Heikki Joensuu korostaa, että Finprog on tarkoitettu vain apuvälineeksi riskien arviointiin. Tulevaisuudessa riskiarvioita käytetään varmasti yhä enemmän myös kustannuspohdinnoissa.

- Varmuutta ennusteesta ei Finprogistakaan saa, saa vain todennäköisyyksiä. Riskiarviot voivat kuitenkin olla tärkeä apu hoitoratkaisuissa, kun esimerkiksi mietitään, kuinka raskasta liitännäishoitoa on oikeutettua käyttää.

Ennustearvioiden tulkinnassa on tärkeää huomata, miten suureen potilasmäärään arvio perustuu. Kun suurtakin aineistoa jaetaan toistuvasti useiden eri ennustetekijöiden mukaan pienempiin alaryhmiin, jäljelle saattaa jäädä lopulta vain pieni joukko tapauksia ennustearvion pohjaksi.

- Jopa muutaman tuhannen potilaan aineisto on siltikin melko pieni. Tarkasteluun pitäisikin aina ottaa vain muutama ennustetekijä, muuten perusaineisto loppuu kesken ja tilastollinen luotettavuus kärsii, sanoo Heikki Joensuu.

Hoitojen muuttuminen ajan myötä on toinen tämäntyyppisen aineiston ongelma. Finprog-aineiston potilaista liitännäishoitoja ovat tosin saaneet lähes ainoastaan ne potilaat, joilla on ollut kainalometastaaseja.

- Aineistoja pitäisikin päivittää ja kerätä tietoa myös liitännäishoitojen vaikutuksesta ennusteeseen. Esimerkiksi liitännäishoitona annettu tamoksifeeni estää reseptoripositiivisten rintasyöpien uusiutumisista noin puolet. Sytostaatteja annetaan nykyään myös paljon liitännäishoitona ja hoitojen teho paranee koko ajan, sanoo Heikki Joensuu.

- Toisaalta Finprog-aineiston arvoa vertailuaineistona lisää se, että tulevaisuudessa ilman liitännäishoitoja hoidettuja potilasaineistoja ei enää saada läheskään yhtä helposti.

Suunnitelmia menetelmän kehittämiseksi edelleen on pohdittu. Yksi mahdollisuus on matemaattinen mallintaminen, mutta silloin ennustearvio ei perustu suoraan kliinisiin tietoihin. Toinen mahdollisuus on yrittää laajentaa aineistoa.

- Finprog voidaankin nähdä pilottihankkeena, joka osoittaa tällaisen apuvälineen kehittämisen mahdolliseksi. Jos haluttaisiin vielä hyödyllisempi työkalu, se voitaisiin tehdä kenties keräämällä tietoa maailmanlaajuisesti.

Heikki Joensuu muistuttaa vielä, että tietokone on vain tekninen apuväline.

- Kliinikon silmä on edelleen tarpeen. Kaikkia asioita ei pysty pukemaan numeroiksi. Esimerkiksi potilaan yleistila vaikuttaa ennusteeseen, ja tätä eivät kasvaimesta otetut näytepalat kerro.

Finprog löytyy Internetistä osoitteesta www.finprog.primed.info