Galenos ulos, uudet ylioppilaat sisään
Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeissa luovutaan kymmenen vuotta käytössä olleesta valintakoekirjasta. Keväästä 2012 lähtien valintakoe perustuu lukion biologian, fysiikan ja kemian pakollisiin ja syventäviin kursseihin.
Uudistus tähtää siihen, että samana vuonna ylioppilaaksi päässeiden pääsisivät helpommin opiskelemaan. Uusien ylioppilaiden osuus lääketieteellisiin tiedekuntaan hyväksytyistä on ollut voimakkaassa laskussa. Uusien ylioppilaiden osuus opiskelemaan päässeistä vaihteli tänä vuonna Oulun 12,8 prosentista Turun 20,7 prosenttiin. Vuosikymmenen ajan samana pysynyt valintakoekirja on suosinut niitä, jotka ovat pyrkineet opiskelemaan monta kertaa.
– Varsinaisesti laskun takana on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös muutaman vuoden takaa, kertoo Lääkäriliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hannu Halila.
Tuolloin poistettiin lainvastaisina uusien ylioppilaiden saamat lisäpisteet valintakokeissa.
– On sääli, ettei lisäpisteitä voi antaa. Se parantaisi uusien ylioppilaiden asemaa selvästi.
Samalla pääsykokeella pyritään sekä lääketieteen, hammaslääketieteen että eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Valtaosa opiskelijoista valitaan jatkossakin yhteispistekiintiössä eli siten, että ylioppilastutkinnosta annettavat alkupisteet yhdistetään valintakoepisteisiin. Osa valitaan edelleen pelkän valintakokeen perusteella.
Eikö lääketieteen opintoihin pyrkivän tarvitse lukea lainkaan lääketiedettä?
– Lukion biologiassa sitä tulee hiukan. Mutta ei sitä minusta pääsykoevaiheessa tarvitsekaan vielä päntätä, Halila arvioi.
Uudistusta on perusteltu myös sillä, että kalliiden valmennuskurssien merkitystä olisi syytä vähentää. Halila ei kuitenkaan usko, että valintakoeuudistus vähentäisi merkittävästi valmennuskurssien merkitystä.
– Yhtä lailla valmennuskursseilla voidaan käydä läpi lukion kursseja.
Hertta Vierula
Kuva: Domen Colja/Pixmac
Lue myös: Raha avaa lääkiksen ovet (SLL 20/2011)