Sydän- ja verisuonitauteja voidaan ehkä jo 10 vuoden kuluttua hoitaa geenisiirrolla. Hoidon tehoa ja ­turvallisuutta tutkitaan Itä-Suomen yliopiston huippututkimusyksikössä vapaaehtoisten, vaikeaa sepel­valtimotautia sairastavien potilaiden avulla.

Sydän- ja verisuonitauteja voidaan ehkä jo 10 vuoden kuluttua hoitaa geenisiirrolla. Hoidon tehoa ja ­turvallisuutta tutkitaan Itä-Suomen yliopiston huippututkimusyksikössä vapaaehtoisten, vaikeaa sepel­valtimotautia sairastavien potilaiden avulla.

Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Kun sydämen kammioon viedään katetrin avulla verisuonikasvutekijää (VEGF) koodaavaa siirtogeeniä sisältäviä kuljettajaviruksia, sydän­lihaksen hapenpuutteesta kärsiville alueille kasvaa uusia verisuonia.

– Hoito tulee ensi vaiheessa ­tarjolle sellaisille potilaille, joille perinteisiä hoitoja ei voi tehdä, sanoo akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala.

Näille potilaille on jo saatettu tehdä kaikki muut mahdolliset hoitotoimenpiteet. Osalla potilaista korkea ikä toimii vasta-aiheena rankalle ohitusleikkaukselle.

Ylä-Herttualan mukaan geeni­hoidon tarjoaminen ei tule olemaan hintakysymys. Menetelmän kustannukset ovat samaa luokkaa veri­suonten pallolaajennuksen kanssa, ja siirtogeenien vektoreina toimivien virusten kasvattaminen on suhteellisen halpaa.

Geenihoidon etuna on, että sen ­vaikutus kohdistuu sinne missä hoitoa tarvitaan. Kuljettajaviruksen infektoima solu alkaa tuottaa siirtogeenin koodaamaa funktionaalista proteiinia mikroympäristöönsä. Yhdellä annoksella saavutetaan pitkäaikainen vaikutus.

Geenisiirrolla voidaan myös korjata paikallisesti LDL-reseptorin geenivirhe ja pienentää näin perinnöllisestä kolesteroliaineenvaihdunnan häiriöstä kärsivän sydäntauti­riskiä.

Tiina Lautala Kuva: Panthermedia