Geenit vaikuttavat imeväisen ilmatiehyttulehduksen vaikeuteen
Väitöstutkimuksessa selvitettiin perinnöllisiä, mikrobiologisia ja muita varhaisvaiheen tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ilmatiehyttulehduksen vaikeuteen ja toistuvien hengenahdistuksien esiintymiseen sairaalahoitojakson jälkeen.
Tutkimus tehtiin Tampereen Yliopistollisen sairaalan Lastentautien klinikassa kolmen infektiokauden aikana vuosina 2001–2004. Tutkimukseen osallistui 139 alle 6 kuukauden ikäistä imeväistä, joilla oli sairaalahoitoa vaatinut bronkioliitti. Näistä 129 saapui jälkitarkastuskäynnille, joka järjestettiin noin vuosi sairastetun bronkioliitin jälkeen.
Tietämys geenien ja virusten yhteisvaikutuksesta voisi tarjota mahdollisuuden tunnistaa riskialttiit imeväiset, joilla infektioiden estäminen tai tulehdusten yksilöllinen tulehdusreaktiota rauhoittava hoito voisi estää toistuvien hengitystietulehdusten, hengenahdistusten ja jopa myöhemmän astman synnyn.
Bronkioliitti eli ilmatiehyttulehdus on yleinen sairaalahoidon syy alle 6 kuukauden ikäisillä vauvoilla. Alttius sairastua vaikeaan bronkioliittiin ja sen jälkeiseen toistuvaan hengenahdistukseen on todettu olevan monen tekijän yhteisvaikutus, mihin kuuluvat sairastuneeseen vauvaan, ympäristöön ja mahdollisesti virukseen itseensä liittyvät tekijät. Toistuvat hengenahdistukset bronkioliitin jälkeen voivat olla yhteydessä myöhempään astman syntyyn.
LL Kirsi Nuolivirran lastentautiopin väitöskirja ”Bronchiolitis in early infancy. Predictive factors for post-bronchiolitis wheezing (Ilmatiehyttulehdus pienillä imeväisillä. Ennustetekijöitä toistuville hengenahdistuksille)” tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 24.2.2012.