Median haastattelemat nuoret saivat merkittävästi korkeammat pisteet traumaperäisiä oireita mittaavissa kyselyissä kuin ne, jotka olivat kieltäytyneet haastatteluista Jokelan koulusurmien jälkeen.

Median haastattelemat nuoret saivat merkittävästi korkeammat pisteet traumaperäisiä oireita mittaavissa kyselyissä kuin ne, jotka olivat kieltäytyneet haastatteluista Jokelan koulusurmien jälkeen. Oireilun lisääntyminen ei selity muilla tekijöillä, esimerkiksi altistumisen vakavuudella.

Toimittajat kyselivät tapahtumista 63 prosentilta Jokelan tapahtumille altistuneista oppilaista. Heistä 60 % vastasi kysymyksiin. Kolmea neljästä vakavasti tai äärimmäisesti altistuneesta lähestyttiin.

Sekä tapahtumille altistuneet, että vertailukoulun oppilaat seurasivat uutisointia erityisesti televisiosta. Tapahtumille suoraan altistuneet seurasivat vertailukoulun oppilaita yleisemmin useampaa tiedotusvälinettä.

THL:n tekemän tutkimuksen aineisto kerättiin neljä kuukautta kouluampumisen jälkeen kyselytutkimuksella. Kyselylomakkeen täytti 231 Jokelan koulukeskuksen oppilasta ja 526 vertailukoulun, Pirkkalan yläasteen ja lukion, oppilasta.

THL:n tiedotteessa todetaan, että tutkittua tietoa traumaattisten oireiden lisääntymisestä haastattelun tai kuvaamisen ja uutisoinnin yhteydessä on tähän asti ollut niukasti.

Tulokset julkaistiin Journal of Traumatic Stress –lehdessä.

THL:ssä on meneillään lisäksi tutkimus, jossa selvitetään Jokelan koulukeskuksen ampumissurmille altistuneiden nuorten tuen ja hoidon saantia sekä psyykkisestä traumasta selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä kahden vuoden seuranta-aikana.

Kuva: Lesley Deboelpaep/Pixmac