Halo-verkosto jarruttelee vauhtisokeutta
Koko yhteiskunnassa kaikella uudella tuntuu olevan lähtökohtaisesti positiivinen itseisarvo.
– Lähtökohta katsauksille on se, että uusia teknologioita otettaisiin Suomessa käyttöön vain, jos ne ovat turvallisia ja vaikuttavia. Tiukan tavoiteaikataulun takia menetelmien kustannusvaikutuksia ei usein voida katsauksissa arvioida, Halo-ohjelmapäällikkö, dosentti Minna Kaila kertoo.
Sairaanhoitopiirien edustajista koostuva Halo-neuvottelukunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa valitsemaan uusia katsausaiheita.
– Aiheet nousevat niin sanotusti joukkojen ehdotuksesta. Ihan kaikkea ei kannata arvioida kansallisessa systeemissä.
Kaila arvioi varovaisesti, että tällä hetkellä katselmoitavaa syntyy eniten kardiologian, neurologian, urologian ja röntgendiagnostiikan alueilta. Yksi vaikuttava tekijä ovat tuotekehittelijät, jotka etsivät jalansijaa isoilta markkinoilta. Toinen syy on se, että näillä alueilla tehdään nyt paljon tutkimusta.
Seuraavaksi Halo-kierrokselle ovat lähdössä leikkauksissa käytettävä tarkistuslista ja koulutuksessa käytettävä simulaattori. Kliinikko- ja arviointiasiantuntijoista koostuva katsausryhmä tarttuu aiheisiin käymällä läpi niistä julkaistut tieteelliset tutkimukset.
Suomessa ollaan perinteisesti melko teknologiamyönteisiä ja päätöksenteko on hajautettua verrattuna esimerkiksi Britanniaan, joten uusia terveysteknologioita otetaan käyttöön varsin innokkaasti. Arviolta puolet julkisen sektorin erikoissairaanhoidon uusista kustannuksista syntyy uusista teknologioista.
Kaila haluaa muistuttaa ajassa vaanivasta vauhtisokeudesta.
– Koko yhteiskunnassa kaikella uudella tuntuu olevan lähtökohtaisesti positiivinen itseisarvo. Potilaan hoidon kannalta tärkeintä on kuitenkin riittävä turvallisuus ja vaikuttavuus. Jos emme tiedä tarpeeksi, pitää tutkia lisää. Yksi arviointi ei riitä, vaan tiedon kertyessä menetelmän arvo nähdään vähitellen.
Jaana Ahlblad