Katastrofiuhrien tunnistaminen on tärkeää omaisille. Tuore väitöskirja kuvaa tsunamin uhrien tunnistamisoperaation vaiheita Suomessa.

Oikeushammaslääkäri Olli Varkkola on omistanut tänään tarkastettavan väitöskirjansa niille viidelle suomalaiselle, jotka ovat edelleen kadoksissa Kaakkois-Aasian tsunamin jäljiltä.

Kaakkois-Aasiassa 26.12.2004 sattuneen maanjäristyksen aiheuttamassa tsunamissa menehtyi arviolta 230 000 henkilöä. Thaimaan viranomaisten ilmoittamasta 5 395 uhrista noin 2 400 oli ulkomaalaisia 36 maasta. Thaimaassa kuoli 177 suomalaista, Sri Lankassa yksi ja Suomessa sairaalassa yksi.

Olli Varkkola tarkasteli Helsingin yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessaan tsunamin suomalaisuhrien tunnistamisoperaation vaiheita, tunnistamisessa käytettyjä menettelytapoja sekä tuloksia oikeushammaslääketieteen näkökulmasta. Lisäksi hän analysoi Suomessa tehdyn kuolemansyyn selvityksen tuloksia ja todettuja vammoja.

Tsunamin uhrien tunnistusoperaation organisoi Interpol yhdessä Thaimaan hallituksen kanssa. Kysymyksessä oli Interpolin historian laajin tunnistusoperaatio, johon osallistui vuoden 2005 aikana noin 2 000 asiantuntijaa 31 maasta. Vuoden 2005 kuluessa Phuketin uhrintunnistuskeskukseen rekisteröitiin 3 681 tutkittua vainajaa, joista tunnistettiin 3 271. Tunnistuksista noin 45 prosenttia tehtiin hampaistovertailun, 35 prosenttia sormenjälkien ja 20 prosenttia DNA-tutkimuksen perusteella.

Suomalaisuhreista tunnistettiin 174. Kateissa on yhä yksi aikuinen ja neljä lasta.

Suomi teki perusteellista tunnistustyötä

Noin kuukauden kuluessa katastrofista oli saatu kootuksi lähes kaikkien Keskusrikospoliisin kadonneiden listalla olevien 178 henkilön hammashoitotiedot; ainoastaan viiden Suomessa asuvan henkilön tiedot jäivät puuttumaan.

Kotimaassa vainajille suoritettiin Suomen lainsäädännön mukainen kuolemansyyn selvittäminen, johon kuului ulkoinen tarkastus, ruumiinavaus, näytteiden ottaminen oikeuskemiallista, DNA- ja kudostutkimusta varten, tietokonetomografiakuvaus sekä digitaalinen röntgenkuvaus. Vainajille suoritettiin myös varmentava tunnistamistutkimus pääosin DNA-, sormenjälki- tai hampaistovertailua käyttäen.

– Näin perusteellista tutkimusta ei tietääksemme toteutettu muissa maissa", Varkkola huomauttaa.

Suomalaisuhreista 98 aikuista (90 %), ja 14 lasta (25 %) kyettiin tunnistamaan hampaistotiedoilla. Lapsista 26 ja aikuisista kuusi tunnistettiin DNA-vertailulla. Sormenjäljillä tunnistettiin 24 lasta ja seitsemän aikuista. Kahdentoista uhrin kohdalla käytettiin kahta tunnistusmenetelmää.

Kuolemansyyn selvitys osoitti, että 93 prosenttia suomalaisuhreista menehtyi hukkumalla. Lapsista neljä ja aikuisista kahdeksan kuoli saamiinsa vammoihin. Neljällä lapsella ja 36 aikuisella todettiin lisäksi niin vakavia vammoja, että ne olivat myötävaikuttaneet kuolemaan.

– Suomessa aloitettiin vuonna 1999 oikeushammaslääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä koulutus, jonka ansiosta meillä oli 12 tämän alan asiantuntijaa käytettävissä tsunamin uhrien tunnistamisessa ? kaikkiaan tunnistusoperaation hyvin monenlaisiin tehtäviin osallistui KRP:n mukaan 115 suomalaisasiantuntijaa Thaimaassa ja 200 kotimaassa, Varkkola kertoo.

Siihen, että hampaistotunnistusta pystyttiin käyttämään niin tehokkaasti, vaikutti suuresti suomalaiseen hammashoitokäytäntöön kuuluva huolellinen hoitotietojen rekisteröinti.

Tunnistaminen mahdollistaa surutyön

Varkkola toteaa, että katastrofiuhrien tunnistaminen on hyvin tärkeää heidän omaisilleen.

– Surutyön tekeminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta silloin, kun läheinen jää kokonaan kadoksiin - tämä on havaittu esimerkiksi sodassa kadonneiden omaisten kohdalla. On myös kuolemaan liittyviä lainsäädännöllisiä ja käytännön seikkoja, joiden eteneminen riippuu vainajan löytymisestä, tunnistamisesta ja kuolleeksi julistamisesta.

Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa on hyvät valmiudet kansalaistensa tunnistamiseen niin hampaiston, DNA-analyysin kuin sormenjälkienkin avulla. Jos suomalainen kuolee ulkomailla, tunnistamiseen voidaan osallistua toimittamalla asianomaiseen maahan henkilön elämänaikaisia tunnistetietoja ja - mikäli se on tarpeen ja kyseinen maa niin haluaa - myös asiantuntija-apua.

Kuva: Pixmac