1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hanna Kuusisto tutkii vaaratapahtumia
Ajan­kohtai­sta

Hanna Kuusisto tutkii vaaratapahtumia

Asiakas- ja potilasturvallisuuden professori selvittää muun muassa liian pienen hoitajamäärän vaikutuksia.

Hanna Kuusisto tutkii vaaratapahtumia Kuva 1 / 1 Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Neurologian dosentti, LT, FT Hanna Kuusisto on asiakas- ja potilasturvallisuuden professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän hoitaa tammikuussa alkanutta osa-aikaista pestiä ensi vuoden marraskuun loppuun.

Osan ajasta hän työskentelee TAYS:n neuroalat ja kuntoutus -yksikön ylilääkärinä.

Millaisia tavoitteita sinulla on professorin työhön liittyen?

Aika on lyhyt, mutta tavoitteenamme on selvittää imagohaittaa aiheuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumia. Viime vuonna otsikoihin nousi vanhusten hoivapalveluiden vaaratapahtumat ja hoitajamitoitus. Nyt samasta asiasta keskustellaan Helsingin Uuden lastensairaalan osalta. Asiasta on kuitenkin vain vähän jos ollenkaan tutkittua tietoa.

Selvitämme, paljonko vaaratapahtumia liittyy erityisesti siihen, että hoitohenkilökuntaa ei ole ollut riittävästi ja millaisia lisäkustannuksia näistä yhteiskunnalle koituu. Työskentelin vielä vuoden alussa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä hallintoylilääkärinä. Tuolloin ryhmäni aloitti DNR-määräykseen, kirjaamiseen ja tulkintaan liittyvän tutkimuksen.

Tulokset koko TAYS-erityisvastuualueelta valmiit ja sen suhteen on myös jatkosuunnitelmia.

Seuraavaksi tartumme 70-luvulla käyttöönotetun ja auttamattomasti vanhentuneen lähetelomakkeen aiheuttamiin potilasturvallisuuden riskeihin. Tavoitteena on, että lähetelomake uudistettaisiin vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja tarpeita. Nythän se on sellaisenaan siirretty sähköiseen potilaskertomukseen.

Toivon että saisin ohjata kiinnostavia graduja ja väitöskirjoja myös tietohallinnon alalta. Muutama tällainen projekti onkin jo alkanut.

Onko vaaratilannetutkimuksesta jo jotain kerrottavaa?

Aivan alustavia tuloksia on sen verran, että suurimmat imagohaitat organisaatiolle koituvat lääke- ja nestehoitoon liittyvistä vaaratapahtumista. Toisena ovat tiedonkulun ongelmat organisaation kaikilla tasoilla.

Lue myös

Osa lääke- ja nestehoidon vaaratapahtumistakin kuuluu tiedonkulun ongelmiin, vääriin ja puuttuvaan kirjaamiseen.

Mikä työssä on ollut antoisinta?

Olla osa tietohallinnon tiimiä. On hauskaa ja toivottavasti hedelmällistäkin, että edustamme eri tieteen aloja ja suunnittelemme tutkimusta yhdessä. Sijoitumme yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekuntaan sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselle.

Myönnän olevani välillä aika ulkona ammattislangista, mutta minut on otettu loistavasti vastaan. Tiimi oli entuudestaan tuttu ajalta, jolloin tein väitöskirjaani professori Kaija Sarannon ohjauksessa.

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Koronaviruksen testauskapasiteettia lisättävä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perää lisää testauskapasiteettia ja miettii, miten helpottaa näytteenottoa.

Ajassa
Syfilistä saattoi olla Euroopassa jo ennen Kolumbusta

Kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin 1400–1700-luvuilla eläneiden ihmisten luunäytteitä.

Ajassa
Korona vähensi lasten infektioita

Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät merkittävästi lasten hengitystieinfektioita ja korvatulehduksia.

Ajassa
Maskien "kiskurihinnoittelu" harmittaa

Kasvomaskien "kiskurihinnoittelu" harmittaa Lääkäriliiton toiminnanjohtajaa Kati Myllymäkeä.

Ajassa
Lääkinnällisten laitteiden verovapautus koronan vuoksi jatkuu

Päätös koskee esimerkiksi maahantuotuja hengityslaitteita ja testaussarjoja.

Ajassa
Maskisuositus on tärkeä lisä epidemian torjuntaan

Maskisuositus on tärkeä lisä keinovalikoimaan toisen korona-aallon lähestyessä, arvioi Lääkäriliitto.