Heikki Pälve: Pikakoulutetut lääkärit eivät saisi eurooppalaisia lääkärinoikeuksia
Opetusministeri Maija Raskin ehdotus terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien pikakouluttamisesta lääkäreiksi on ällistyttänyt kaikki asianosaiset, sekä lääkärit että hoitajat. Rask ehdotti Väli-Suomen sanomalehdissä, että lääkäripulaa korjattaisiin kouluttamalla lääkäriksi vuosittain viisikymmentä terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai vastaavan tutkinnon suorittanutta henkilöä. Opetusministerin mukaan he selviytyisivät opinnoista neljässä vuodessa.Muuntokoulutusta jatkettaisiin vuoteen 2006 asti, jonka jälkeen lisäpaikat tulisivat ylioppilaille.
– Jos meillä koulutettaisiin ”neljän vuoden lääkäreitä”, he eivät saisi minkäänlaisia eurooppalaisia lääkärinoikeuksia, koska eivät täyttäisi eurooppalaisen lääkärikoulutuksen ehdotonta kuuden vuoden minimivaatimusta, kommentoi Lääkäriliiton puheenjohtaja Heikki Pälve.
– EU ei säätele lääkärikoulutusta kovin monin tavoin, mutta nimenomaan koulutuksen pituus on säädelty, ja se on kuusi vuotta. Ministeri on nyt kyllä lyönyt kirveensä kiveen.
Pälve muistuttaa, että lääkärikoulutuksessa on kautta aikojen ollut opiskelijoita, joilla jo on sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan koulutus. He ovat tulleet lääketieteelliseen tiedekuntaan normaalien pääsykokeiden kautta.
– He ovat myös voineet hyväksyttää sairaanhoitajaopintojensa opintosuorituksia siltä osin kuin ne korvaavat lääketieteellistä opetusta. Näitä korvaavia opintoja on muutaman opintoviikon verran. Kun lääkärikoulutus kuitenkin kestää 240 opintoviikkoa, ei ministerin ehdottama neljän vuoden pikakoulutus oikein tule kyseeseen, Pälve huomauttaa.
Väli-Suomen sanomalehtien mukaan Rask ei pidä muuntokoulutusta hoitajasta lääkäriksi mitenkään kummallisena, koska samalla tavalla on jo pitkään toimittu tekniikan alalla.
– On hyvin tunnettua, että teollisuudessa on insinöörejä sellaisissa tehtävissä, joita sitä ennen tai sen jälkeen hoitaa diplomi-insinööri. Sairaanhoitajat eivät kuitenkaan ole koskaan tehneet lääkärin töitä omien töidensä lomassa. Sairaanhoitajan ammatti on ihan eri ammatti kuin lääkärin ammatti, eikä niitä voi verrata siten kuin tekniikan alalla. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa painotetaan koko ajan, etteivät terveydenhuoltoalan opiskelijat ole mitään ”pikkulääkäreitä” ja että hoitotiede on oma tieteenalansa, Pälve toteaa.
– Jos diagnoosi olisi ainoastaan, että meillä koulutetaan liian vähän väkeä lääkäreiksi, pitäisi koulutusta lisätä. Koulutusta on nyt lisätty 64 prosenttia viidessä vuodessa, vaikka lääkäreitä on enemmän kuin koskaan. Mutta kun diagnoosi kuitenkin on, että lääkärit eivät viihdy kuntapuolella, tulisi hoidonkin keskittyä sinne, hän sanoo.
TEHY EI HYVÄKSY RASKIN IDEAA
Myöskään Tehy ei puheenjohtajansa Jaana Laitinen-Pesolan mukaan hyväksy opetusministeri Raskin ideaa.
– Sillä ei mitenkään ratkaista lääkäripulaa. Tehy on muutenkin vastustanut kaikkia pika- ja muuntokoulutuksia. Meidän mielestämme pitäisi päinvastoin syventää ja painottaa sairaanhoitajien itsenäisen työn aluetta ja tarkastella lääkärien ja hoitajien keskinäistä työnjakoa esimerkiksi siten kuin kansallisessa terveysprojektissa ehdotettiin. Laitinen-Pesola muistuttaa myös, että Suomessa ollaan aivan selvästi menossa työvoimapulaan hoitohenkilökunnan osalta.
– Ongelmat ratkaistaan paljon paremmin maksamalla niin lääkäreille kuin hoitajillekin kunnollista palkkaa tehdystä työstä ja muuttamalla työolosuhteet sellaisiksi, että työtä jaksetaan tehdä, hän toteaa.
SUVI SARIOLA
