Helsinki aikoo vähentää terveysasemien määrän 20:een nykyisestä 31:stä seuraavien viidentoista vuoden aikana. Terveysasemia keskitetään nykyistä suuremmiksi ja paremmin varustetuiksi "täyden palvelun" yksiköiksi, joita täydennetään lähipalvelupisteillä ja itsehoitopisteillä.

Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen mukaan sekä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen että terveysasemien toimintavarmuuden ylläpitäminen edellyttävät nykyistä suurempia yksiköitä.

Samalla aiotaan siirtyä alueellisesta osoitteenmukaisesta väestövastuusta ns. listaperusteiseen väestövastuuseen.

- Asiakkaan on voitava itse valita, mihin terveyskeskukseen hän hakeutuu ja haluaako hän listautua jollekin lääkärille vai ei, Kokkonen sanoo.

Hänen mukaansa omalääkärijärjestelmän ylläpitäminen on tärkeää joillekin potilaille, mutta "kuolleista sieluista ja toimimattomista omalääkärijärjestelmistä on kuitenkin syytä luopua". Kokkonen ilmoittaa olevansa itsekin väestövastuujärjestelmän näkökulmasta "kuollut sielu", joka ei lainkaan käytä omalääkärinsä palveluja.

Hammashoitoloita aiotaan vähentää niin, että vuonna 2020 jäljellä olisi 31 hammashoitolaa nykyisten 46:n sijasta.

Tutor-lääkärit kaikille terveysasemille

Yksiköitä suurentamalla terveyskeskuksesta yritetään tehdä myös houkuttelevampi työpaikka lääkäreille. Kun lääkäreitä on enemmän, on helpompi kysyä neuvoa kokeneemmalta kollegalta. Suuressa yksikössä on myös helpompi päästä koulutukseen ja tasata ruuhkautuvia töitä.

Koulutusmahdollisuuksia aiotaan parantaa myös opettajalääkäri- ja tutorjärjestelmällä, joka on tarkoitus ulottaa kaikille terveysasemille. Helsingin yliopiston kanssa kaupunki suunnittelee erillistä opetusterveyskeskusta.

Paula Kokkosen mukaan terveyskeskuksista voidaan tehdä houkuttelevia työpaikkoja. Työhön on ryhdyttävä heti, sillä työvoimasta tulee vielä kova kilpailu terveydenhuollossa.

Terveysvirastoa koskevia suunnitelmia on ryhdytty käsittelemään Helsingin terveyslautakunnassa.