Väitöskirjatyössä selvitettiin leikkaushoidon vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean ja osittaisen unenaikaisen ylähengitystieahtauman hoidossa.

Väitöskirjatyössä selvitettiin leikkaushoidon vaikuttavuutta obstruktiivisen uniapnean ja osittaisen unenaikaisen ylähengitystieahtauman hoidossa.

Vaikeaa obstruktiivista uniapneaoireyhtymää sairastavia potilaita hoidettiin tutkimuksessa pysyvällä henkitorviavanteella. Osittaista unenaikaista ylähengitystieahtaumaa sairastaville potilaille, joilla ahtauma sijaitsi pehmeän suulaen tasolla, tehtiin pehmeän suulaen leikkaus. Leikkausmenetelminä vertailtiin nielun avarrusleikkausta (uvulopalatopharyngoplastia) joko laseria tai ultraääniveistä käyttäen sekä laseravusteista uvulopalatoplastiaa.

Obstruktiivinen uniapnea ja osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma todennettiin unipatjarekisteröinnillä. Henkitorviavanne osoittautui hyväksi hoitomenetelmäksi silloin, kun vaikeaan obstruktiiviseen uniapneaoireyhtymään liittyy krooninen hengitysvajaus ja kun potilas ei sopeudu maskilla annettavaan ylipainehoitoon.

Ultraääniveitsellä ja laserilla ei ollut eroa uvulopalatopharyngoplastian teknisessä suorittamisessa eikä potilaan leikkauksen jälkeisessä seurannassa.

Uvulopalatoplastia vähensi tehokkaasti osittaisen unenaikaisen ylähengitystieahtauman esiintymistä potilailla, joilla oli ennen leikkausta poissuljettu muut ylähengitysahtaumatasot kuin pehmeän suulaen alue. Unenaikaisten hengityshäiriöiden kokonaismäärän merkitsevä väheneminen uvulopalatoplastian jälkeen selittyi osittain ylähengitysahtauman vähenemisellä. Pehmeän suulaen ja nielun takaseinämän välinen etäisyys kasvoi ja pehmeän suulaen taipumus painua nielun takaseinää vasten väheni.

Pehmeän suulaen leikkauksessa poistetun osan mikroskooppinen tarkastelu osoitti, että löysän sidekudoksen osuus pehmeässä suulaessa oli rasvakudoksen osuutta moninkertaisesti suurempi. Löysän sidekudoksen esiintyvyys korreloi osittain unenaikaisen ylähengitystieahtauman esiintyvyyden kanssa. Pehmeän suulaen alueen löydän sidekudoksen lisääntyminen on tutkimuksen mukaan yksi mahdollinen mekanismi, jolla osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma voi edetä tai muuttua obstruktiiviseksi uniapneaksi.

LL Perttu Halmeen väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 7.10.2011.

Kuva: Einar Bog/Pixmac