Herkän CRP:n mittaaminen sopii sydän- ja verisuonitautiriskin arvioimiseen silloin, kun perinteisten riskitekijöiden arvioimisen jälkeen on edelleen epäselvää, pitäisikö kolesterolilääkitys aloittaa. Näin linjaa Wihurin tutkimuslaitoksen johtaja, professori, LKT Petri Kovanen.

Suomessa herkän CRP:n merkitykseen sydän- ja verisuonitautiriskin arvioimisessa on suhtauduttu varauksella, eikä testiä käytetä kovin paljon. Herkän CRP:n mittaus on käytössä erityisesti Yhdysvalloissa.

- Siellä on ehdotettu jopa, että siirryttäisiin käyttämään pelkästään herkän CRP:n mittausta sydän- ja verisuonitautiriskin arvioimisessa kolesterolin sijasta. Sitä en kannata, Kovanen painottaa.

CRP:n pitoisuuden lievän kroonisen suurenemisen tiedetään ennakoivan erityisesti sepelvaltimotautia. Myös se tiedetään, ettei CRP:n lievä suureneminen aiheuta sydäntautia, vaan se on riskin osoitin. Kovanen muistuttaa kuitenkin, että perinteisten riskitekijöiden huolellinen arviointi riittää tutkimusten mukaan sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskin määrittelemiseen.

- Perinteisten riskitekijöiden arvioimisessakin voi olla vielä parantamisen varaa.

Statiinilääkityksen kritisoijat ovat Kovasen mukaan oikeassa siinä, että moni syö statiineja turhaan. Toisaalta moni ei syö statiineja, vaikka ne olisivat tarpeen.

- Ei pidä tuijottaa pelkkään kolesteroliin vaan muutkin riskitekijät on otettava huomioon. Kolesterolitason laskemisen tarve pitää määrittää kokonaisriskin perusteella.

Epäselvissä tilanteissa herkän CRP:n mittaus voi olla hyvä tapa saada selvyyttä kokonaisriskiin.

- Tällaisissa tapauksissa herkän CRP:n mittausta voitaisiin käyttää Suomessa nykyistä enemmänkin.