Neljä elinsiirtopotilasta on saanut sekä HIV- että hepatiitti C -tartunnan samalta luovuttajalta Yhdysvalloissa. Tapaus on Yhdysvaltojenkin mittakaavassa erittäin harvinainen: edellisestä kerrasta on kulunut yli kymmenen vuotta. Viranomaiset arvelevat, että tapaus tulee muuttamaan siirtoelinten testauskäytäntöä. Tartunnat paljastuivat siirtoelimen saaneen potilaan seurantatarkastuksessa. Vasta tuolloin testattiin luovuttajalta tallennettu verinäyte herkällä menetelmällä, jonka avulla infektio todettiin.

HIV-infektio ei aina näy pelkässä vasta-ainetestauksessa, jos testi tehdään infektion varhaisvaiheessa. Elinsiirrossa on periaatteessa mahdollista, että virus siirtyy elimen saajalle. HIV-vasta-aineen ja antigeenin yhdistelmätesti toteaa herkemmin myös tuoreita tartuntoja ja HIV-RNA-nukleiinihappotesti voi edelleen lyhentää aikaa, jolloin tartunnat eivät vielä näy pelkässä vasta-ainetestissä.

Suomessa jokaiselta elinluovuttajaksi soveltuvalta vainajalta testataan päivystyksenä HIV-infektio vasta-aineen ja antigeenin yhdistelmätestillä, ja samalla tutkitaan mahdollinen hepatiitti B, hepatiitti C ja sytomegalovirusinfektio. Lisäksi ensi tilassa virka-aikana tutkitaan myös se, onko luovuttaja sairastanut mononukleoosin, toksoplasmoosin tai kupan. Luovuttaja on jo kliinisesti seulottu ennen virologisia testejä.

- Yhtään HIV-infektiota ei ole maassamme siirtynyt elinsiirrossa, ja vain kerran on toistaiseksi jouduttu tekemään myös HIV-nukleiinihappotesti esitietojen perusteella, kertoo erikoislääkäri

Suvi Bühler

- Meillä vainajan tausta selvitetään niin hyvin kuin se on mahdollista. Perusväestössä HI-virusta on vähän, ja jokaisesta potilaasta on olemassa tarkat tiedot. Aina on kuitenkin olemassa pieni mahdollisuus, että tuore tartunta ei vielä näy missään testissä.

Käytännössä HIV-RNA-nukleiinihappotesti näyttää tartunnan viikkoa aiemmin kuin vasta-ainetesti.

- Nukleiinihappotesti on teknisesti hitaampi tehdä ja siitä saatujen positiivisten tulosten prediktiivinen arvo on huonompi kuin vasta-ainetestin, sanoo Kansanterveyslaitoksen HIV-yksikön johtaja FT

Mika Salminen

- Siirtoelinten testaamiseen nopealla vasta-ainetestillä on päädytty useimmissa maissa riskinarvion perusteella. Sen sijaan esim. kaikesta luovutetusta verestä tehdään Suomessa nukleiinihappotestaus, koska useimmiten verellä ei ole niin kiire kuin siirtoelimillä, sanoo Salminen.

Suomessa on arvioitu olevan noin 200-1 000 HIV-tartunnastaan tietämätöntä henkilöä, ja 10-15 % tartunnoista todetaan vasta aids-vaiheessa.