Oulussa käydään kiivasta keskustelua Oulun seudun yhteispäivystyksen ongelmista. Hoitohenkilökunnasta on pulaa ja tilat ahtaat suurille potilasmäärille. Hoitajapula hidastaa myös lääkärien työtä.

- Meillä on potilasmääriin nähden puutteelliset seurantatilat ja se aiheuttaa ongelmia potilasviihtyvyydessä, kun potilaita kuitenkin on vuosittain noin 80 000. Myöskään hoitajia ei ole tarpeeksi ruuhkahuippuina, sanoo yhteispäivystyksen vastuualueen johtaja, osastonylilääkäri

Juhani Valkama

.

Hoitajapula on kroonisempi ja kärjistyy viikonloppuisin yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon puolella, mutta haittaa ruuhkahuippujen aikana erikoissairaanhoidonkin puolta. Hoitajapula hidastaa Valkaman mukaan myös lääkärien työtä päivystyksessä.

Potilaiden pääsy jatkohoitoon takertelee ja yhteispäivystyksessä joudutaan tekemään monia tutkimuksia, joten kokonaishoitoaika päivystyksessä pitenee.

- Päivystyksestä on tullut pitkälti tutkimusosasto, ja kun vanhusta ei saada jatkohoitoon kaupunginsairaalaan, hän saattaa olla täällä vaikka seuraavaan aamuun saakka, Valkama sanoo.

Sen sijaan pitkät odotusajat lääkärille ovat hänen mukaansa suhteellisen harvinaisia. Kun odotusaikoja viimeksi mitattiin yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon puolella, potilas sai ensikontaktin lääkäriin keskimäärin 93 minuutissa koko vuorokauden aikana.

Erikoissairaanhoidon puolella kokonaishoitoaika tutkimuksineen kaikkineen kesti yli kuusi tuntia noin viidesosalla sisätautipotilaista. Seurantatulos on viime keväältä.

Kirurgian puolella odotusaika lääkärin tutkimukseen on kuitenkin ajoittain venynyt pitkäksi, enimmillään kolmeksi, neljäksi tunniksi.

- Sisätautipäivystyksessä tilanne on saatu aika hyvin järjestykseen, mutta kirurgeja tarvittaisiin lisää alkuiltaan, Valkama sanoo.

Sisätautipäivystyksessä uudenlainen päivystysrinki

Sisätautipäivystyksessä on meneillään päivystyskokeilu, jonka tuloksiin ollaan varsin tyytyväisiä.

- Päivystykset olivat käyneet aina vain raskaammiksi ja kolmannes sisätautiklinikan erikoistuvien lääkärien vakansseista oli täyttämättä. Päivystyskokeilun päämääränä oli tehdä työaikajärjestelyihin kerralla niin iso muutos, että saadaan nuoria lääkäreitä sisätautiklinikkaan töihin. Tässä saatiin heti muutama uusi lääkäri sisätautiklinikan ulkopuolelta, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkäripääluottamusmies, sisätautilääkäri

Raija Niemelä

.

Yhteispäivystyksen sisätautipäivystykseen on rakennettu erillinen päivystysrinki, jossa toimii kuusi lääkäriä kuuden viikon ajan. Sen jälkeen rinkiin vaihdetaan uudet lääkärit.

Uudessa mallissa päivystyksessä työskentelee aina kaksi sisätautipäivystäjää illassa klo 14-21 ja viikonloppuisin klo 16-20 ja kummallakin on työparina omahoitaja.

- Muutos on suuri entiseen verrattuna. Aikaisemmin päivystäjiä oli vain yksi ja vaikka myös takapäivystäjä oli ruuhkaa purkamassa harva se ilta, niin päivystys toimi yleensä hitaasti hoitajapulan takia. Päivystäjille saatiin omahoitajat vasta tässä päivystyskokeilussa, vaikka omahoitajia oli toivottu jo kauan, Raija Niemelä sanoo.

Koska yhteispäivystyksen päivystysrinkiin on otettu yksittäisiä päivystäjiä Oysin ulkopuolelta, klinikan omien lääkärien päivystystaakka on keventynyt.

Päivystysringin lääkärien keskimääräinen viikkotuntiaika on 42,6 tuntia ja pisin työvuoro klo 16-09. Kuudesta viikosta yksi on anestesiakoulutusviikko. Päivystysmallin suunnitteluun osallistui erikoistuvia lääkäreitä, joiden toiveita kuunneltiin.

Raija Niemelän mukaan mallin suurimmat hyödyt ovat tavanomaista lyhyemmät työrupeamat ja se, että illassa päivystää kaksi lääkäriä omahoitajineen.

- Malli todella toimii, hän sanoo.

Myös kirurgian puolella on vireillä mittava päivystysremontti.

Yhteispäivystys edellyttää kunnollisia hoitoketjuja

Oulun yhteispäivystyksen tämän hetken ongelmia selvitellään nyt sairaanhoitopiirin johdossa.

- Kuntaneuvottelut ovat meneillään, nyt on budjetintekoaika. Olemme esittäneet lisää sairaanhoitajaresursseja ja olen välittänyt päivystyksen huolen tilakysymyksistä, hoitoketjuista ja esimerkiksi päihtyneistä. Nämä asiat ovat nyt selvittelyssä, Juhani Valkama sanoo.

Hänen mukaansa yhteispäivystysten kulttuuri on kaiken kaikkiaan vielä niin nuori, että uusia työtapoja joudutaan vielä opettelemaan.

- Yhteispäivystyksen haavoittuvuus on siinä, että sellaista ei ollenkaan kannata perustaa, jos potilaan jatkohoitoreittejä ei ole suunniteltu kunnolla. Oulussa tässä on osittain epäonnistuttu.

Valkama kannattaa lämpimästi ajatusta päivystyslääketieteen erikoisalasta.

- Päivystyslääketieteen spesialisti olisi erinomainen ratkaisu ison yhteispäivystyksen eturintamassa triage-lääkärinä.

Omalääkärijärjestelmä pelasti Kuopiossa

Kuopion suuren yhteispäivystyksen toiminta sujuu tällä haavaa kohtalaisen hyvin, kertoo ylilääkäri Seppo Hietakorpi.

Yhteispäivystykselle oli valtava helpotus Kuopion kaupungin siirtyminen omalääkärijärjestelmään pari vuotta sitten: yleislääkäripäivystyksen potilasmäärä väheni 56 000:sta 36 000:een vuodessa.

Hietakorven mukaan yleislääkäripäivystyksessä ei ole ruuhkia päiväsaikaan arkisin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin on. Pahimmillaan yksittäiset odotusajat ovat venyneet 7-9 tunnin mittaisiksi, esimerkiksi viime juhannuksena.

Erikoissairaanhoidon puolella käyntimäärät ovat yhä pienemmät kuin ne olivat ennen yhteispäivystyksen aloittamista vuonna 2001: päivystyskäyntejä tehdään nyt vuosittain 30 000.

Yhteispäivystys vastaa ympärivuorokautisesti Kuopion kaupungin päivystyksestä, öisin ja viikonloppuisin mukana on myös neljä ympäristökuntaa ja väestöpohja kasvaa yli 130 000:een.

Hietakorven mielestä onkin syytä miettiä kriittisesti, kuinka suuriksi yhteispäivystykset kasvatetaan. Kuopioon tulee potilaita yöllä yli sadan kilometrin päästä, mikä on hänen mielestään jo äärimmäinen raja.

Myös seurannaisvaikutuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Hietakorpi arveleekin, että päivystysten keskittämistä on hidastanut sen vaikutus terveyskeskuksissa. Kun yöpäivystys loppuu terveyskeskuksessa eikä siellä enää ole lääkäriä öisin ja viikonloppuisin, ei vuodeosastollakaan pystytä hoitamaan samanlaisia potilaita kuin aikaisemmin, vaan nämä tuodaan Kysiin.

- Tilanne lisää erikoissairaanhoidon käyttöä ja erikoissairaanhoidon vuodeosaston ongelmia eikä järjestely varmaankaan ole taloudellisesti kovin onnistunut.

Potilaiden siirtely näkyy myös kuljetuskustannusten tuntuvana nousuna.