Hoitokriteerien valmistelu etenee aikataulussa
Hoitoonottokriteerien valmistelu etenee aikataulun mukaisesti. Kaikilta erikoisaloilta on saatu ensimmäiset versiot kriteereiksi, valtaosa niistä on käynyt lausuntokierroksella ja joitakin jo korjataan lausuntojen perusteella.
Neuvotteleva virkamies Jouko Isolauri sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo, että kaikki kriteerit saadaan koekäyttöön koko maahan tammikuun alussa, kuten oli tavoitteenakin.
Valmiina niiden on oltava maaliskuun alussa, jolloin hoitoon pääsyn määräajat tulevat voimaan. Kriteerejä on kuitenkin tarkoitus muokata jatkuvasti käyttökokemusten perusteella.
Hoitoon ottamisen kriteerit koskevat neljää viidesosaa kiireettömästä hoidosta. Niiden ulkopuolelle jäävät pienet sairausryhmät, joissa potilaita on koko maassa ehkä muutamia satoja vuodessa.
Valmistelutyössä ei Isolaurin mukaan ole tullut esiin erityisen suuria ongelmia.
- Niitähän laativat ja arvioivat ammattilaiset - samat ihmiset, jotka käytännössäkin asettavat hoidon perusteita.
Kriteereistä annetuissa lausunnoissa annetaan Isolaurin mukaan kuitenkin yllättävän usein ymmärtää, että ehdotettujen yhteneväisten kriteerien mukaisesti toimittaisiin jo nyt. Silti hoitoilmoitusrekisteri osoittaa, että kiireettömään hoitoon ottamisessa on erittäin suuria alueellisia eroja.
Tilastovirheestäkään ei Isolaurin mukaan ole kyse: alueelliset erot tulevat selvimmin esiin hoidoissa, joihin sisältyy leikkaustoimenpide, ja niiden osalta hoitoilmoitusrekisteri on luotettava.
Muutokset näkyvät kirurgiassa
Hoitoonottokriteerien käyttöönotto näkyy Isolaurin mukaan selvimmin joillakin operatiivisilla erikoisaloilla, varsinkin silmätaudeissa ja kirurgiassa, mutta myös pitkien jonojen kuulonhuollossa.
Esimerkiksi sisätautien toimintaan kriteerit vaikuttavat melko vähän, koska valtaosa toiminnasta on kiireellistä ja hoitojonoja on vähän.
- On arvioitu, että silmätautien kriteerien käyttöönotto vähentää kaihileikkauksia Suomessa kaikkiaan 10-15 prosenttia. Joillakin alueilla kaihileikkaukset lisääntyvät, toisilla vähenevät. Myös suonikohjuleikkaukset vähenevät selvästi, Isolauri sanoo.
- Viime kädessä päätöksen hoitoon ottamisesta tekee kuitenkin yksittäinen lääkäri yhdessä potilaan kanssa. Kriteereistä voi poiketa perustellusta syystä, hän toteaa.
