Hoitokriteerit laadittu puhtaasti lääketieteellisin perustein
Kiireettömän hoidon kriteerejä kirjoitetaan parhaillaan puhtaaksi terveydenhuollon ammattilaisten työhuoneissa. Talkootyön tulokset joutuvat puntariin ensi vuoden maaliskuussa, jolloin hoitotakuu astuu voimaan. Varsinainen kiirastuli kuitenkin palaa kunnissa, jotka joutuvat tavalla tai toisella hoidon järjestämään - viimeistään elokuussa.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä on viime päivät vakuuttanut julkisuudessa kansalaisille, että "hoitotakuu tulee toteutumaan".
Tämän viikon tiistaina Espoon Dipoliin kokoontuneiden konsensuskokouksen osanottajien joukosta kuitenkin kuului napinaa. Varsinkin kuntapäättäjät murehtivat rahojen riittävyyttä - jälleen kerran.
- Kyse on lyhyen ajan satsauksesta terveydenhuollon kehittämiseen. Kun jonot on saatu määrämittaan, ja yhtenäiset hoidon perusteet otettu käyttöön, lisäkustannuksia ei pitäisi aiheutua, lohdutti ministeri Hyssälä.
Hyssälä tosin myönsi, ettei kuntia välttämättä lohduta se, että yhteiskunnan kustannusten pitäisi pienentyä jonoissa odottelevien kansalaisten sairauslomakustannusten laskiessa. Säästö kun kertyy työnantajien ja mahdollisesti myös Kelan taseisiin.
Onnistuuko?
Kiireettömän hoidon kriteerit pisteytysjärjestelmineen haluttiin luoda erityisesti niille toimenpiteille, joita tehdään paljon ja joihin myös jonotetaan kauan.
- Kriteerityö oli oikeastaan ihan terveellinen palvelujärjestelmämme läpikatselmus samalla kun laskettiin pisteitä, totesi konsensuskokouksessa puhunut johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.
- Saimme tilaisuuden käypä hoito -pohjaiseen hoitokriteerien pohtimiseen ja omienkin hoitoketjujemme arviointiin. Terveydenhuoltoväen suurta sitoutumista omaan työhönsä kuvastaa se, että tämä iso työ on tehty ikäänkuin talkoilla, oman työn ohessa! Nuutinen kehui.
Konsensuskokoukseen oli kutsuttu todistajiksi sekä asiantuntijoita valtion virastoista että terveydenhuollon kentältä.
Pohjoisen äänenä kuultu Lauri Nuutinen vakuutti, ettei hoitokriteerien asettaminen ole niin ihmeellinen asia, etteikö mikä tahansa hoitoyksikkö sitoutuisi vaikuttavan hoidon antamiseen. Kriteerit kun on laadittu puhtaasti lääketieteelliseen ja kustannusvaikuttavuun näyttöön perustuen.
Myös potilaiden elämäntilanne tai sairauden etenemisen ennuste voidaan pisteytyksen ohella ottaa huomioon hoitopäätöstä tehtäessä.
- Ongelmia voi käytännössä tuottaa se, ettei harjoitteluaikaa ole ollut. Maaliskuun alusta pitää ryhtyä toteuttamaan käytännössä sekä uutta kriteeristöä että hoitotakuuta. Maakunnista kuitenkin puuttuu erikoislääkäreitä, ja hoitajapulakin alkaa jo näkyä, pohdiskeli Lauri Nuutinen.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Hannu Puolijoki totesi vielä suorempaan, ettei hoidon tasa-arvo resurssipulasta johtuen tulle vieläkään täysin toteutumaan.
- Pisteytys ei myöskään sovi kaikkiin sairauksiin. Etenkin monisairaat tai ne, joiden diagnoosi jää avoimeksi, saattavat joutua väliinputoajiksi.
Pisteet juristien pöydille?
- Sairaanhoitopiirit joutunevat myös palkkaamaan lisää lainopillista apua, koska valitusten ja muistutusten määrä tulee kasvamaan ja tukahduttamaan hallintoa, ennusti Hannu Puolijoki.
Pisteytysjärjestelmä voi todellakin tarjota juristeille uuden työkalun. Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen stm:stä kuitenkin korosti, etteivät hoitokriteerit ole tuomioistuimia sitovia.
- Jo nyt on nähtävissä tietynlaisen juristerian vahvistuminen, Hannu Puolijoki muistutti arkitodellisuudesta.
Hän kuitenkin korosti myös monia etuja, sillä viimeistään nyt voimavaroja ihmisten hoitamiseen on pakko lisätä, kun hoitotakuu astuu voimaan.
Kuka säästää ja missä?
Hoitokriteerien laadintaa perustellaan varsinkin poliitikkojen puheissa säästöillä. Terveydenhuollon ammattilaisten on vaikea uskoa säästöihin; pikemminkin pitäisi puhua kustannusten karkaamisen hillitsemisestä.
Arvioidaan kuitenkin, että sellaiset toimenpiteet, kuten esimerkiksi suonikohjuleikkaukset ja kohdunpoistot, tulevat vähenemään lääketieteellisten kriteerien tiukentuessa.
Toisaalta hoitotakuu varsinkin alkuvaiheessa lisää muita toimenpiteitä ja samalla niistä koituvia kuluja. Sairaanhoitopiirit kun joutuvat tavalla tai toisella järjestämään tarpeelliseksi määritellyn hoidon.
Konsensuskokouksessa mietittiinkin, miten vältytään työmarkkinahäiriöiltä tilanteessa, jossa yksityiset palveluntuottajat tai naapurisairaanhoitopiirit saattavat ryhtyä kilpailemaan entistä järeämmin työvoimasta. Työnantajakurin perään kyseltiin.
- Tämän järjestelmän yksi tavoite oli tuottaa vapaamman kilpailun kautta parempia palveluita. Miksi kilpailua pitäisi rajoittaa vain joiltain osin? huomautti Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa kysymykseen palkkamaltista.
Kela ei odota säästävänsä
Säästöjä kaivettiin myös Kelan taskuista.
- Säästöjä tuskin tulee ainakaan alkuvaiheessa, koska toimenpiteiden määrät lisääntyvät ja sitä myötä myös sairauslomat, muistutti johtaja Mikael Forss Kelasta.
Forssin mukaan pidemmän aikavälin säästöt ovat enemmän laskennallisia ja näkyvät todennäköisimmin työntekijöiden ja työnantajien sairausvakuutusmaksujen korotusnumeroissa.
Forssin mukaan Kelassa ei myöskään aiota luoda uutta järjestelmää erottelemaan pisterajat täyttävien ja alittavien hoitojen korvauksia. Lääkärin tarpeelliseksi toteama hoito korvataan jatkossakin. Eettinen katse kohdistuu siis lääkäreihin.
- Yksityissektorin lääkärinpalkkioiden korvaussumma on nykyisinkin pisara meressä: alle 70 miljoonaa euroa terveydenhuollon koko potista, 7,7 miljardista eurosta, Mikael Forss muistutti.
