Ulkomailla tapahtuvan hoidon korvaustaso on ennen liikkuvuusdirektiivin täytäntöönpanoa ratkaistava, ja määriteltävä maksetaanko potilaalle ulkomailla saadusta hoidosta asiakasmaksulainsäädännön vai sairausvakuutuslainsäädännön mukainen korvaus.

Potilaiden liikkuvuusdirektiivi tulee aiheuttamaan vielä paljon työtä sekä virkamiehille että poliitikoille.

Direktiivin mukaan EU-kansalaiselle on korvattava hänen toisessa jäsenmaassa saamansa hoidon kustannukset, jos samantyyppinen hoito ja kulut korvattaisiin myös hänen omassa maassaan.

– Direktiivin implementointi aloitetaan välittömästi, ja tavoitteemme on saada direktiivi voimaan Suomessa kevääseen 2013 mennessä, kertoi peruspalveluministeri Paula Risikko torstaina.

Direktiivin voimaantuloa käsitellään EU:n terveyskomissaari John Dallin parhaillaan menossa olevalla Suomen vierailulla.

Nykyisin EU-tasoisia säännöksiä potilaan oikeuksista hoitoon muissa EU-maissa ei ole. Käytännössä hoitoa ja korvausta on kuitenkin jo nyt voinut saada. Direktiivin myötä potilaan oikeudet tulevat selkeämmin kirjatuiksi. Direktiivi myös selventää perusteita, joiden mukaan potilaille maksetaan korvausta hoidosta.

– Direktiivin toimeenpanoa varten Suomessa on ratkaistava, mikä hoito kuuluu korvattavan sairaanhoidon piiriin, kertoi neuvotteleva virkamies Pasi Mustonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Toinen ratkaistava kysymys on, miten kustannusvastuu jakautuu kunnan ja valtion välillä. Myös korvauksen suuruudesta on päätettävä, ja määriteltävä maksetaanko potilaalle ulkomailla saadusta hoidosta asiakasmaksulainsäädännön vai sairausvakuutuslainsäädännön mukainen korvaus, Mustonen totesi.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac