Terveydenhuollon henkilökunta arvostaa valtakunnallisia hoitosuosituksia. Kohonneen verenpaineen hoitokäytännöt terveyskeskuksissa eivät väitöstutkimuksen mukaan silti aina ole suositusten mukaisia.

Verenpaineen hoitosuositus on terveyskeskusten ylilääkäreiden ja ylihoitajien mukaan otettu käyttöön lähes kaikissa Suomen terveyskeskuksissa. Hoitokäytännöt eivät silti ole kaikilta osin suositusten mukaisia. Kohonneen verenpaineen hoitosuosituksista väitöstutkimuksensa tehneen Seija Alasen mukaan syynä on se, että hoitosuositusten käyttöönottoa ei ole tuettu riittävästi.

Väitöstutkimus paljasti, että osassa terveyskeskuksista hoitosuositusten käyttöönottoa oli tuettu aktiivisesti: valtakunnallinen suositus oli sovellettu ns. talon tavaksi, jossa verenpainepotilaiden hoitokäytännöt ja eri ammattiryhmien roolit ja vastuut hoidossa oli pohdittu ja määritelty. Käyttöönottoa oli tuettu koulutuksella ja moniammatillisilla neuvotteluilla.

Osassa terveyskeskuksia hoitosuositusten käyttöönottoa ei ollut tuettu millään lailla.

Hoitohenkilöstö piti tutkimuksen mukaan hoitosuosituksia hyvinä tiedonlähteinä ja uskoivat niiden yhtenäistävän hoitokäytäntöjä ja parantavan hoidon laatua. Hoitosuositusten käyttöönotto myös monipuolisti työnkuvaa ja lisäsi työn mielekkyyttä: suositukset olivat johtaneet uudenlaiseen työnjakoon lääkäreiden ja hoitajien välillä niissä terveyskeskuksissa, joissa suosituksista oli tehty paikallinen sovellus.

Tutkimuksessa todettiin, että pelkät suositukset eivät riitä hoitokäytäntöjen muuttamiseen. Toimintakäytäntöjen muuttaminen vaatii johdon tukea, paikallisia toimenpiteitä ja koko organisaation sitoutumista.

TtM Seija Alasen hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 28.5.2009.