Hoitosuunnitelma haastaa vuoropuheluun
Lääkärin ja potilaan rooleja on lähdetty Päijät-Hämeen perusterveydenhuollossa miettimään kokonaan uudelta pohjalta. Työkaluna ovat hoitosuunnitelmat.
- Kyllähän hoitosuunnitelmia on ennenkin tehty. Mutta nyt näkökulma on erilainen: suunnitelma laaditaan aivan aidosti potilaan kanssa - ei potilaalle, kertoo terveyskeskuslääkäri Päivi Linnanen.
Potilas kuljettajan paikalle, eli POTKU-hankkeessa on tähän mennessä tehty uudenlainen hoitosuunnitelma 72 pitkäaikaissairaalle.
- Asiakkaiden joukosta on seulottu ne, joilla on kaikkein eniten terveyskeskuskäyntejä. Haaviin jäi esimerkiksi henkilöitä, joille on kertynyt 24 käyntiä vuodessa, Päivi Linnanen sanoo.
Lukuisista käynneistä huolimatta nämä asiakkaat eivät useinkaan ole saaneet apua ongelmiinsa.
- He ovat kuin saippuaa: lipeävät lääkärin käsistä. Tavallisen vartin mittaisen akuuttivastaanoton aikana heidän tilanteensa hahmottamista ei ehdi kunnolla edes aloittaa, Linnanen kuvailee.
Mihin olet valmis?
Hoitosuunnitelmien tekoon on Päijät-Hämeessä varattu aiempaa enemmän sekä aikaa että työvoimaa. Aluksi hoitaja tekee potilaan kanssa perusteellisen terveyskartoituksen. Tämän jälkeen on tunnin mittainen tapaaminen, johon osallistuvat lääkäri, potilas ja hoitaja.
- Tuossa ajassa ehditään jo jutella asioista ihan kunnolla. Ja ideana tosiaan on dialogi eikä lääkärin monologi, Päivi Linnanen toteaa.
Hän kertoo esimerkiksi kysyneensä potilaalta entistä suoremmin, mihin tämä itse on valmis. On turha kaavailla hoitoja ja elintapojen muutoksia, joihin ihmisen rahat, voimat tai kiinnostus eivät riitä.
- Siinä keskustellessa potilaan motivaatio sitä paitsi kasvaa. Jokainen sitoutuu paremmin hoitoon, jonka päämäärän ymmärtää, Linnanen huomauttaa.
Keskustelun pohjalta lääkäri laatii hoitosuunnitelman, jonka myös potilas saa postitse. Suunnitelma kertoo, kuinka hoito konkreettisesti etenee ja miten sitä seurataan.
- Jopa omaa kirjoitustapaa on siis täytynyt muuttaa. Ylipitkät, latinaa vilisevät dokumentit eivät palvele potilasta. Mutta itsellekin tekee hyvää yrittää miettiä asiat ytimekkääseen muotoon, Linnanen sanoo.
Mielekkyyttä työhön
Päivi Linnasen mukaan ensimmäisten uudenlaisten hoitosuunnitelmien teko tuntui työläältä.
- Pian kuitenkin huomasin, että hoitokeskusteluista jää tosi hyvä fiilis. Kerrankin ehtii ja saa tehdä tätä työtä niin hyvin kuin osaa - ja niin kuin lääkiksessä opetettiin. Tällainen työskentely on mielekästä, palkitsevaa ja mukavaa.
Työtapa vaatii Linnasen mukaan lääkäriä luopumaan perinteisestä auktoriteetin roolistaan ja asettumaan potilaan palvelukseen. Asetelma voi aluksi hämmentää kaikkia osapuolia.
- Myös potilaat ovat silti pitäneet kovasti uudesta otteesta. He tulevat kuulluiksi kokonaisina ihmisinä. Usein keskustelun aikana lääkärin on tarpeen kysyä, miten sinulla oikeasti menee.
Päijät-Hämeessä on tavoitteena, että jokainen lääkäri ainakin kokeilee uudenlaisen hoitosuunnitelman laatimista. Samalla hiotaan esimerkiksi hyvää työnjakoa hoitajan kanssa.
- Suunnitelman saaneiden potilaiden käynnit vähenevät. Kokonaisuudessaan lääkärien kiire siis helpottuu ja viihtyminen terveyskeskustyössä paranee. Lahden kaupunkikin on tämän ilahduttavasti ymmärtänyt projektiin satsatessaan, Päivi Linnanen sanoo.