Moni lääkäri on yhä oman näkemyksensä varassa pohtiessaan, millaista apua vakavasti sairaan potilaan lapset saattaisivat tarvita.

Lastenpsykiatri, THL:n tutkimusprofessori

Tytti Solantaus

on kehittänyt tutkimuksessa hyväksi havaittuja menetelmiä, joilla myös lapsia pystytään huomioimaan aikuisille tarjottavissa palveluissa. Lapsen huomioimiselle on tarvetta erityisesti silloin, kun vanhempi kärsii mielenterveys- tai päihdeongelmista tai sairastaa syöpää. Toistaiseksi Toimiva lapsi & perhe -menetelmät ovat kuitenkin käytössä varsin vaihtelevasti eri puolilla maata.

Pisimmällä ollaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, missä lapsikeskeistä työskentelyä alettiin sisällyttää toimintakulttuuriin vuonna 2002. Hankkeeseen saatiin rahoitus ja kaksi henkilöä, jotka aloittivat henkilökunnan koulutuksen.

- Nyt koulutettu kliinikko löytyy lähes jokaisesta Pohjois-Suomen kunnasta, OYS:n psykiatrisen klinikan ylilääkäri

Sami Räsänen

iloitsee.

Työntekijöillä myönteisiä kokemuksia

Pohjois-Pohjanmaalla projektina alkanut hanke tuotti työmallin, jonka avulla riskiryhmään kuuluvat lapset tavoitetaan.

- Menetelmä on järkevä ja tarpeellinen. Se ehkäisee lasten oireita ja häiriöitä. Vanhempia puolestaan huojentaa, että myös heidän lapsensa huomioidaan ja että koko perheellä on mahdollisuus päästä tuen piiriin.

Työntekijätkin ovat Räsäsen mukaan innostuneet eivätkä ole kokeneet koulutusta pakkomyyntinä.

- Koulutus on lyhyt ja sopii periaatteessa kaikille.

Turussa omaisjärjestö sai projektiinsa Raha-automaattiyhdistyksen tukea menetelmän käyttöön ottamiseksi.

- Sitä kautta meidän työntekijöillämmekin oli mahdollisuus edulliseen koulutukseen, ylilääkäri

Jyrki Heikkilä

Turun Psykiatriasta kertoo.

Heikkilä toivoo, että hänen tärkeänä pitämänsä menetelmä kuuluisi heilläkin tulevaisuudessa laatukäsikirjaan.

- Ongelma on se, että osastoilla on niin monta muutakin tärkeää kehittämistarvetta.

Onko uutuus sittenkään uutuus?

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten mielenterveyspalveluiden johtaja

Timo Salmisaari

puolestaan ei ole kuullutkaan Toimiva lapsi & perhe -menetelmistä.

- Meillä on kuitenkin käynnissä paikallisia hankkeita, joissa keskitytään koko perheeseen ja apua tarvitsevien lasten tunnistamiseen. Osassa maakuntamme kuntia lasten huomioiminen on spontaanisti kehittynyt luontevaksi osaksi arjen työtä.

Salmisaari kertoo todenneensa, että usein Helsingistä käsin markkinoidaan uutuuksina toimintatapoja, jotka ovat olleet ruohonjuuritasolla käytössä jo pitkään.

- Valtakunnan trendi on diagnoosilähtöinen ajattelu, kun taas meillä mielenterveyspalvelujen päämäärä on "elämän mukainen hoito": mahdollisimman korkeatasoisen lääketieteellisen hoidon yhdistäminen yksilön elämäntilanteeseen ja subjektiivisiin kokemuksiin ja merkityksiin.

Salmisaari ei silti tyrmää yhtenäistä käytäntöä, kunhan sen runko ei olisi liian formatoitu.

- Kaikkien mallien arvo on siinä, kuinka käyttökelpoisia ne ovat juuri tällä työntekijällä ja kuinka ne toimivat potilaita kohdattaessa heidän näkökulmastaan käsin.