Huomio tiedolla johtamiseen ja dialogiin

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi peräänkuuluttaa jatkuvaa keskustelua palvelujen mittaamisesta.

– Meidän täytyy järjestelmällisesti hyödyntää toiminnastamme syntyvää tietoa, jotta voimme työskennellä entistä paremmin, kertoo Päivi Metsäniemi.

YTHS:n työntekijät ovat innokkaita kehittämään tuoreita toimintatapoja ja kokeilemaan uusia asioita, sanoo Päivi Metsäniemi.

"Organisaation perustehtävän pitää olla todella kirkas. Tämä on ollut merkittävä oivallus YTHS:n johtajaylilääkärin työssäni.

YTHS tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä, että yhteiskunta saa nuoret hyväkuntoisina mukaan työelämään. Johtajaylilääkärin tehtävänä puolestaan on luoda organisaatiolle mahdollisuudet onnistua.

Vierastan erittäin paljon ajatusta, että edustaisin hallintoa, joka antaa määräyksiä ja alapuolellani olevat henkilöt toteuttaisivat niitä. Toimin palvelutehtävässä tässä organisaatiossa.

Jatkuvaa kehitystyötä

Meidän täytyy järjestelmällisesti hyödyntää toiminnastamme syntyvää tietoa, jotta voimme työskennellä entistä paremmin. Emme voi siis vain kuunnella hiljaisia signaaleita. Jokaisessa vastaanottotilanteessa syntyy valtavan paljon tietoa, joka on otettava huomioon kehittäessämme toimintaa. Myös nämä asiat ovat olleet keskeisiä oivalluksia nykyisessä työssäni.

YTHS:n ammattilaiset kehittävät koko ajan mittaamista. Ei ole olemassa yksiselitteistä mittarivarastoa, jonka voisimme ottaa käyttöön. Tarvitsemme laaja-alaista ymmärrystä siitä, että olemme menossa kohti oikeita tavoitteita mittaamisessa.

Mittareista ei ole mitään hyötyä, jos organisaatiossa ei kyetä keskustelemaan niistä. Meidän täytyy miettiä, millaisia mittarimme ovat ja mistä ne kertovat. Käymmekin jatkuvaa keskustelua toiminnastamme sekä terveydenhuollon ammattilaisten että opiskelijoiden kanssa.

Tiedolla johtaminen ei tarkoita jotakin teknokraattista, raportointijärjestelmän tuottamaa asiaa. Tämän sijaan se luo pohjan keskustelulle ja ohjaa puhumaan oikeista asioista.

YTHS:n pitää valtakunnallisena organisaationa mitata palvelujen saatavuutta, koska tavoitteenamme on tuottaa yhdenvertaisia palveluja kaikille opiskelijoille. Niin ikään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta on mitattava. Mietimme esimerkiksi, tuottavatko tietyt tiimit opiskelukykyä jollekin korkeakoululle.

Hallitusohjelmassa puhutaan, että kiireettömään hoitoon pääsisi vastedes seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnista. Mielestäni siinä puhutaan itse asiassa keinosta. Ensiksi pitäisi miettiä muun muassa sitä, tarvitseeko henkilön mennä lääkäriin saadakseen avun terveysongelmaansa. Täytyisi pohtia, millä muilla tavoilla voidaan vastata avun tarpeeseen ja miten näitä tapoja pystytään mittaamaan.

Mittaamista saatetaan vierastaa, koska terveydenhuollossa ei ole totuttu mittaamaan työn laatua ja vaikuttavuutta.

Mielenterveysongelmat tärkein käyntisyy

Suurin osa opiskelijoista hakeutuu YTHS:ään mielenterveysongelmien vuoksi. Myös suun terveyteen ja seksuaalisuuteen sekä parisuhteisiin liittyvien asioiden vuoksi tullaan usein vastaanotoille. Opiskelijoilla on sen sijaan vähemmän esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja hengitystieinfektioita kuin terveyskeskusten ja työterveyshuoltojen asiakkailla.

Opiskelijoiden elämänvaiheeseen liittyy paljon terveyshuolia. Tämä on yksi iso haasteemme. Toisaalta kohderyhmämme on valtavan inspiroiva. Opiskelijat innostuvat helposti uusista asioista ja kertovat mielellään mielipiteensä palveluistamme.

Myös työyhteisö muodostuu asiakkaidensa näköiseksi. YTHS:n työntekijät ovat innokkaita kehittämään tuoreita toimintatapoja ja kokeilemaan uusia asioita. Olemme esimerkiksi todella pitkään kehittäneet digitalisaatiota.

Matala kynnys palveluihin

Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat jatkuvasti hieman lisääntyneet neljän vuoden välein tehtyjen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten mukaan. Erityisesti on kasvanut mielenterveyspalvelujen käyttö.

Melkein joka viides opiskelija ottaa YTHS:ään vuoden aikana yhteyttä mielenterveysasioiden vuoksi. Mielenterveysongelmiin liitetty häpeän leima on siis selvästi vähentynyt.

Mielenterveysongelmien varhaista tunnistamista ja tukea sekä oikeanlaisia matalan kynnyksen palveluja kehitetään jatkuvasti. Olemme esimerkiksi kokeilleet Aalto-yliopistossa Starting point -kampanjaa, jossa YTHS:n ja korkeakoulun tarjoamat palvelut ovat samassa paikassa kampuksella. Opiskelija voi tulla puhumaan ongelmistaan ilman ajanvarausta."

KUKA?

› Päivi Metsäniemi, 43 vuotta

› YTHS:n johtajaylilääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri

› Asuu Helsingissä

› Perheeseen kuuluvat aviomies ja kaksi poikaa

› Harrastaa penkkiurheilua, poikien viemistä jalkapalloon, jääkiekkopeleihin ja salibandyyn, poikien pelien katsomista, lukemista, ulkoilua, uimista ja veneilyä